Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Timo Harjuniemi
Berliini äänesti viime sunnuntaina sekä osavaltio- että kaupunginosakohtaisissa vaaleissa.
Osavaltiovaaleihin en ulkomaalaisena saanut ottaa osaa, mutta viranomaisten tunnustamana berliiniläisenä ja EU-kansalaisena sain käydä äänestämässä kaupunginosani päättäjistä.
Berliiniä hallinneelle sosiaalidemokraattien (SPD) ja vasemmiston (Die Linke) koalitiolle sunnuntainen tulos tiesi loppua. SPD säilytti suurimman puolueen asemansa osavaltioparlamentissa 28,3 prosentin äänisaaliilla, vaikka kannatus laskikin runsaat kaksi prosenttiyksikköä. Die Linken kannatus puolestaan painui 13,7 prosentista 11,7 prosenttiin. Säällisten vuokrien puolesta kampanjoineen vasemmiston uskottavuutta nakersi se, että demareiden ja Linken yhteistaipaleen aikana vuokrat ovat Berliinissä nousseet tuntuvasti. Berliiniläispolitiikassa vuokrat ovatkin alati esillä, sillä kaupungissa vuokra-asuminen on huomattavista omistusasumista yleisempää.
Vihreille vaalitulos oli katkeransuloinen. Kannatus nousi – 4,5 prosenttiyksiköllä 17,6 prosenttiin – mutta hallituspaikkaa ei tuloksella kirjattu kiveen. Vihreiden ja potentiaalisten hallituskumppaneiden demareiden välejä hiertää useampikin kysymys. Kaikki kommentaattorit eivät tosin ole tyystin sulkeneet pois vihreiden, demareiden ja liittokansleripuolue CDU:nkaan koalitiota.
Saksan vihreät ovat mielenkiintoinen kööri. Se on jyrkässä ydinvoimakielteisyydessään ehta kontrasti arvoissaan joustaville Suomi-vihreille, mutta toisaalta Saksan vihreät on etabloituneen keskiluokan puolue, joka on osin kadottanut teränsä perinteisille puolueille vaihtoehtoisena liikkeenä. Vihreiden kannatukselle tämä ei ole mikään ongelma: Saksan supervaalivuotena, jonka aikana vaalit on järjestetty kaikkiaan seitsemässä osavaltiossa, vihreät on marssinut voitosta voittoon. Vihreät on Saksassa onnistunut paitsi säilyttämään vanhan kannattajakuntansa myös houkuttelemaan uurnille suurkaupunkien hyvin toimeen tulevia nuoria aikuisia.
Berliinien vaalien jytkystä vastasi kuitenkin piraattipuolue, joka keräsi peräti yhdeksän prosenttia annetuista äänistä jyräten osavaltioparlamenttiin yli viiden prosentin äänikynnyksen. Näkyvästi kampanjoineita piraatteja ei Berliinissä onnistuttu marginalisoimaan silkaksi nörttipuolueeksi, vaan puolue on pitänyt ääntä muun muassa perustulosta ja entistä läpinäkyvämmästä demokratiasta. Osa politiikantutkijoista leimasi tuoreeltaan Berliinin piraattien menestyksen poikkeukseksi, joka ei toistu muualla Saksassa. Kenties näin, mutta protestipuolueelle tuntuu yhtä kaikki olevan kysyntää sellaisten nuorten keskuudessa, jotka eivät Saksassa samastu esimerkiksi perinteiseen vasemmistoon.
