Paha paita

Kirjeenvaihtajat

Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.

Teksti Oona Juutinen

Muotipoliisi ei ole enää tekstiteepaidalla varustetun suurin uhka.

Tekstillä varustetut t-paidat olivat joitakin vuosia sitten kuuminta hottia, ja vieläkin suunnilleen joka toisella vastaantulijalla on rintamuksessaan jonkinlainen kannanotto. (Olkoonkin, että yhä useampien tapa ottaa kantaa tuntuu olevan jonkin logon ja siten oman brändiuskollisuutensa taikka blinginsä määrän mainostaminen. Mutta no, kannanotto kai se sekin on.) Aatteet on meidän vaatteet, ja vaikka suurin muotivillitys Isäntä-paitoineen onkin onneksi mennyt ohi, on paita edelleen passeli tapa levittää sanaa siitä mistä tykkää – ja mistä ei.

Mutta mitä paidassa siis saa sanoa, ja kuka siitä päättää? Isäntä-paidoista antoi sapiskaa vain muotipoliisi, mutta nyt ihan oikeatkin pollarit ovat puuttuneet kansalaisten pukeutumisvalintoihin. Täällä Hollannissa t-paitatekstejä ratkotaan korkeammissa oikeusasteissa asti. Tapetilla on tällä hetkellä kaksi keissiä.

Kolme Ajaxin kannattajaa aikoo valittaa alkukuusta tulleesta oikeuden päätöksestä, joka määräsi miekkosille kolmen huntin rapsut näiden mentyä fudismatsiin päällään 1312-numerosarjalla varustetut paidat. Numerothan siis viittaavat kirjaimiin A.C.A.B., lyhennykseen lausahduksesta All Cops Are Bastards, kaikki kytät on paskiaisia. Ja vain muutama päivä sen jälkeen, kun kyseinen tuomio oli julistettu, määräsi korkeampi oikeus toisen samankaltaisen keissin uudelleenkäsittelyyn. Tässä tapauksessa kyse on miehestä joka sai 200 euron sakot takissaan komeilleen A.C.A.B.-tekstin vuoksi, se kun arveltiin poliisia loukkaavaksi. Korkeimman oikeuden mukaan tuomiota pitää kuitenkin pohtia uudemman kerran, sillä se annettiin tutkimatta ensin kunnolla, kuinka tunnettu kirjainlyhennelmä A.C.A.B. ja sen merkitys tässä maassa oikein on. (Ja totta kyllä, sehän voisi tarkoittaa melkein mitä vain. Anarcho communists are beautiful, All children are beautiful)

Tähän väliin tietoisku: All Coppers Are Bastards -slogania ja sen lyhennelmää käytettiin ensimmäistä kertaa julkisesti Britanniassa vuosien 1984–1985 aikaisten hiilikaivostyöläisten lakkojen aikana.

Täkäläiset oikeusjutut saattavat hyvinkin kaatua tekniseen seikkaan lainoppineiden halkoessa hiuksia kiistelemällä siitä, kuinka tunnettuja kyseiset kirjain- ja numerosarjat ovat. Se on tavallaan sääli, sillä silloin se varsinainen kiintoisa kysymys, eli mitä paidassa saa lukea ja kuka siitä päättää, jää kokonaan käsittelemättä.

Isoveli puuttuu siis jo pukeutumiseemmekin. Mutta yhä saa laulaa – kukaan ei ole toistaiseksi koettanut sensuroida kyseisen kirjainyhdistelmän sisältäviä biisejä netissä. Nyt siis äkkiä kuuntelemaan, ennen kuin siitäkin saa sakkoa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos loppuu

Kommentoi Facebookissa
Oona Juutinen