Teksti Jari Tamminen

”Neljäntenä päivänä minut murhattaisiin”, arveli William Blum.

Tiistaina 20.1. Obama vannoi Yhdysvaltain presidentin virkavalan, hieman takellellen tosin. Skeptisenä ja ajoittain harmillisen kyynisenä sivusta seuraajana en ole ihan loputtomasti jaksanut toivoa maailman muuttuvan vallan vaihtuessa Valkoisessa talossa. Viime kuut on yhä synkemmissä tunnelmissa voinut seurata Obaman hallituksen muodostumista: vanhoja ketkuja riittää ja sodanlietsojiltakaan ei ole vältytty. Kompromisseja on riittänyt.

Mutta kyllä tuo Barack onnistui yllättämään positiivisesti ensi päivinään virassa; Quantanamo kiinni (ehkä) ja CIA:lle luu kurkkuun salaisten vankiloiden kiellolla. Melkein tulee mieleen kirjailija William Blumin klassikkositaatti:

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

”If I were the president, I could stop terrorist attacks against the United States in a few days. Permanently. I would first apologize — very publicly and very sincerely — to all the widows and orphans, the impoverished and the tortured, and all the many millions of other victims of American imperialism. Then I would announce that America’s global military interventions have come to an end. I would then inform Israel that it is no longer the 51st state of the union but — oddly enough — a foreign country. Then I would reduce the military budget by at least 90 percent and use the savings to pay reparations to the victims and repair the damage from the many American bombings, invasions and sanctions. There would be enough money. One year of our military budget is equal to more than $20,000 per hour for every hour since Jesus Christ was born. That’s one year. That’s what I’d do on my first three days in the White House.”

”On the fourth day, I’d probably be assassinated.”

Ihan noin radikaaliksi Obama ei ole uskaltautunut tahi halunnut. Toivottavasti se pelastaa Blumin olettamalta kohtalolta.

• 23.1.2009
• Kirjoittanut Jari Tamminen