Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Satu Taskinen
Laman keskellä Itävalta panostaa sosiaalialaan.
Pitkin vuotta Itävallassa on kuulunut poliitikoiden puhetta ilmaisesta lastentarhasta. Se on tuntunut sikäli uskomattomalta, että kun ”näinä aikoina” rahat eivät tunnu riittävän pankkienkaan pelastamiseen. Kuinka sitten johonkin sosiaaliseen?
Aluksi oli puhetta pakollisesta ja siten loogisesti myös maksuttomasta esikouluvuodesta. Jo pelkästään kielen oppimisen kannalta se olisi hyvä, sanottiin. Tällä ei tarkoitettu pelkästään maahanmuuttajataustaisia lapsia vaan ihan kaikkia motolla ”Pisa-tutkimuksen huonot tulokset…” ja niin edelleen.
Maahanmuuttajataustaisia lapsia tosin esimerkiksi Wienin lastentarhoissa on derStandard-päivälehden mukaan 80%.
Yhteensä Wienissä oli viime vuonna lastentarhalapsia nollasta kahteen ikävuoteen pyöreästi 11 600 ja kolmesta kuuteen ikävuoteen 40 300. Itävallassahan kouluun mennään jo kuusivuotiaana.
Wienin pormestarin Michael Häuplin mukaan päätös ilmaisesta lastentarhasta on nyt tehty ja se tulee voimaan jo syksyllä 2009. Wien on toteutuksessa näin osavaltioista ensimmäinen. Rahoitukseen osallistuvat sekä valtio että osavaltio ja neuvottelujen pitäisi alkaa tällä viikolla.
Häupl kieltää, että päätöksellä maksuttomasta lastentarhasta olisi mitään tekemistä vuoden 2010 vaalien kanssa. Hänen mukaansa kyse on ennemminkin keskiluokan tukemisesta kriisiaikoina. Maksuton lastenhoito merkitsee yli 220 euron säästöä kuukausittain. Hän lisää, että päätöksen seurauksensa parin vuoden päästä kaikki koulunkäynnin aloittavat lapset osaavat ja ymmärtävät saksaa.
Uutinen ilmaisesta lastentarhasta sopii hyvin toiseen, työvoimatoimistosta tulleeseen tiedotukseen siitä, millä aloilla tälläkin hetkellä on hyvä mahdollisuus työllistyä. Kun pelkästään Wienissä lastentarharyhmien määrää halutaan korottaa 2500:sta tuhannella, pedagogeista ja apulaisista on pulaa.
Myös yksityisistä lastentarhoista kaavaillaan jatkossa maksuttomia. Ehtona on, etteivät niiden maksut ylitä kaupungin tarjoaman hoidon kustannuksia.
Ehto nollasta kolmivuotiaitten lasten tarhapaikan saamiseksi ylipäätään tulee edelleen olemaan se, että huoltajat käyvät töissä.
Jatkossakin kodin maksettavaksi jää ruoka, mikä käytännössä merkitsee noin viittä kymppiä kuukaudessa.
