Teksti Kimmo Jylhämö

Poliittinen aktivismi nähdään terrorismina eikä todisteita tarvita.

Suomessa aikoinaan Paavo Lipponen samasti ympäristöaktivistit terroristeihin. Sen jälkeen joissa onkin virrannut niin paljon vettä, että poliittinen aktivismi nähdään yhä useammin terrorismina eikä todisteita juurikaan tarvita.

Italialainen filosofi Giorgio Agamben protestoi EIPCP:n sivuilla sitä vastaan, että yhdeksää nuorta ranskalaista pienen kylän asukasta syytetään terroritekojen suunnittelusta. Joukkoon kuuluu ranskalaisessa filosofis-anarkistisessa lehdessä Tiqqunissä toiminut Julien Coupat.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Nuoria epäillään Ranskan valtion omistaman rautatieliikenneyhtiön sabotoimiseen. Mitään todisteita ei toistaiseksi ole löytynyt – epäiltyjen yhteiskunnallista aktivismia lukuunottamatta.

Marraskuun 11. päivä 150 terrorismin vastaisen toiminnan poliisia piiritti 350 asukkaan kylän ja pidätti nuoret, jotka kuuluvat äärivasemmistolaiseen ja anarkistis-autonomiseen ryhmään. Sisäministeriön mukaan ”heidän keskustelunsa on ollut hyvin radikaalia ja heillä on suhteita ulkomaalaisiin ryhmiin”. Vaarallisuudesta kertoo ministeriön mukaan myös se, että he ”osallistuvat jatkuvasti poliittisiin mielenosoituksiin”.

”Kukaan, jolla on edes vähän poliittista omatuntoa ei voi olla jakamatta näiden nuorten ihmisten huolta demokratian toimintamahdollisuuksien vähentämistä, biometristen teknologioiden käyttämisestä ja maahanmuuttolakien koventamisesta”, Agamben kirjoittaa.

Agambenin mukaan useassa Euroopan maassa ketä tahansa aktivistia, joka toimii sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia vastaan, voidaan epäillä potentiaalisesti terrorismista. Erityisesti Ranskassa ja Italiassa on otettu käyttöön lakeja ja poliisitoimia, joita olisi ennen sanottu barbaarisiksi ja demokratian vastaisiksi. ”Ne eivät kalpene niiden rinnalla, joita käytettiin Italiassa fasismin valtakautena.”

Agambenin tekstin yhteydessä sivustolta löytyy vetoomuskirje.

• 26.11.2008
• Kirjoittanut Kimmo Jylhämö