Pääkirjoituksia Voima-lehdestä.
Koko kansan mediasivistäminen on raudanlujaa turvallisuuspolitiikkaa.
Voiman teemana on tällä kertaa kirjallisuus. Perinteistä lehtijournalismia ja kirjallisuutta yhdistää sanan voima. Yhä useammin kirjallisen muodon rinnalla sanat elävät puheena – niin äänikirjoina, podcasteina kuin lavarunoutena.
Maamme historian suurin ja globaalissakin mittakaavassa valtava asekauppa, HX-hankkeeksi nimetty Hornet-hävittäjien korvaaminen on niin poliitikkojen kuin valtavirran tiedotusvälineidenkin keskuudessa herättänyt yllättävän vähän keskustelua.
Kohtaamiset ja niiden synnyttämien reaktioiden laatu tuottavat mielipiteemme siitä mitä ihmisyys on.
Heinäkuun alkupäivinä elämääni tipahti uusi asia: punainen ruuhi. Toisin sanoen vanha ja hyväksi huollettu lasikuituinen intiaanikanootti. Kumppanini tytär nimesi sen Nestoriksi. Nimi osoittautui hyväksi.
Muistan harhailleeni joskus 90-luvun alkuhämärässä kirjaston hyllykujilla synnyinkaupungissani Iisalmessa. Päädyin lainaamon filosofisen kokoelman kapean hyllyviipaleen äärelle. Se tuntui seisovan edessäni etäisenä kuin Kubrickin musta monoliitti.
Eurooppa on laiva globaalilla merellä, ja se vaatii peruskorjausta. Meri ei ole nyt tyyni. Vuotojen tukkimisella voi aikansa hoitaa seurauksia, mutta ei varsinaisia syitä.
MAASSAMME JÄRJESTETÄÄN huhtikuussa ilmastovaalit. Viime syksyisen IPCC-raportin myötä ilmastonmuutos on käväissyt jokaisen poliitikon huulilla. Hetken herätyksestä jäi viitteitä vaaliohjelmiin.
Seuraava hallitus käy käsiksi hyvinvointivaltion ytimeen. Soten raunioiden vielä savutessa on tarkoitus aloittaa sotu-uudistus, eli sosiaaliturvan perinpohjainen remontti. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion nähdään koostuvan kahdesta perusosasta.
Sipilällä (kesk.), Bernerillä (kesk.) ja Orpolla (kok.) on utopia, ei pidä erehtyä tulkitsemaan näennäistä kaaosta toisin.
Voima täyttää tänä vuonna 20 vuotta. ”Kaipaamme ennen muuta vipinää ja vääntöä, keskustelua siitä, millaisessa todellisuudessa haluamme elää ja kasvaa.
Tarinat ovat kiehtovia, lumoavia ja iltojemme ilo. Mutta ne ovat myös vaarallisia. Tarinoiden vaara piilee eläytymiskyvyssämme. Jokaisella meillä on kyky eläytyä ja ehkä toisinaan tarve myös uskoa fiktioon.
Arvoisa lukija, on ihan kiva, että olet saapunut journalistisen lukemistomme pariin. Tämä on ensimmäinen pääkirjoitukseni, jonka kirjoitan Voimaan.
Yhteiskuntafilosofi Axel Honnethin mukaan poliittista kamppailua eivät motivoi positiiviset moraaliset periaatteet vaan negatiiviset kokemukset. (Katkeruus poliittisena liikevoimana?)
Tämä Voiman taide- ja sivistyspoliittinen numero on yhteistyö Todellisuuden tutkimuskeskuksen kanssa, jonka taiteellisena johtajana toimin.
Tässä Voimassa vierailevana päätoimittajana on Ismo Kiesiläinen. Hän on mediapedagogi, nuorisotyöntekijä ja toimittaja, joka työskentelee tuottajana Nuorten Ääni -toimituksessa.
Kuva: Gennady Kurushin
HYVÄT VOIMAN LUKIJAT! Meidän on kerrottava teille jotakin tärkeää. Asioiden tila on tämä: meitä kaikkia ohjaa tälläkin hetkellä korkeampi voima.
Kansainvälisten luottamusmittausten mukaan elämme epäluottamuksen aikakautta. Viestintätoimisto Edelmanin tänä vuonna julkaistun luottamusbarometrin mukaan mittarit huutavat punaisella.
Euroopan keskuspankki (EKP) on pumpannut finanssimarkkinoille 1 400 miljardia euroa, mutta talousalue tasapainoilee deflaation terällä.
Miten on mahdollista, että Suomessa poissaolevana vangittu ja Euroopassa etsintäkuulutettu epäilty päästetään Espanjassa menemään? Miksi espanjalaiset poliisit eivät kunnioita Suomen oikeusjärjestelmän päätöksiä ja poliisin tekemiä pyyntöjä?
