MusiikkiKirjoittanut jukka vuorio

Kehään, kanveesiin ja dokaamaan

Lukuaika: 2 minuuttia

Kehään, kanveesiin ja dokaamaan

Teksti Jukka Vuorio

Sarjakuvataiteilija ja muusikko Jyrki Nissinen on tee-se-itse-kulttuurin todellinen monitoimimies.

Sarjakuvataiteilija ja muusikko Jyrki Nissinen on tee-se-itse-kulttuurin todellinen monitoimimies. Hänen sarjakuvissaan ja musiikissaan toistuvat samankaltaiset teemat: seksuaalisuus, väkivalta ja maailman täydellinen yllätyksellisyys. Nissisen kolme bändiä ja kolmisenkymmentä julkaistua sarjakuva-albumia takaavat, että undergroundissa Nissisen nimi ei pääse unohtumaan hetkeksikään.

Terve, Jyrki. Luet Mike Tysonin elämäkertaa. Onko se hyvä?

”Kirja on ihan hyvä. Ehkä toistaa vähän itseään, mutta niinhän elämäkin tekee.”

Todellakin. Entäs Mike Tyson, miltä hän vaikuttaa?

”Tyson oli mulle kova sana nuorempana. Eka tuttavuus tuli Nintendon Punch-out -pelin kautta ja sitten alkoi koulun pihalla liikkua tietoa, että Mike Tyson pystyy menemään tiiliseinästä nyrkeillä läpi. Koitettiin itsekin samaa, mutta ei onnistunut. Tysonin elämä on ollut aika rankkaa ja vääristynyttä, vaikuttaisi joutuneen kaikenlaisen kusetuksen kohteeksi nuorena. Tylystä imagostaan huolimatta hän saa sympatiani.”

Näetkö sinun ja Tysonin välillä yhtymäkohtia?

”Hänellähän oli aikoinaan sellainen ottelutyyli, että kehään, vastustaja kanveesiin ekassa erässä ja sitten dokaamaan. Seksihullut-yhtyeen kanssa on keikkailu vähän samanlaista. Oma lihaksisto ja luusto on ehkä vähän vääränlainen nyrkkeilyyn ja keskittymiskyky vähän huono, joten ei musta ehkä nyrkkeilijäksi sittenkään.”

Että olemus viittaa enemmänkin musiikin puolelle. Ja bändejähän sinulla riittää?

”Joo, Seksihullut on punk-bändi, HOT Visions on ihan vapaata pudotusta ja Jyrki Nissinen & Isotissinen on hardrockin ja punkin tyylistä risteytystä. Lisäksi joskus mies ja kitara.”

Millä tittelillä sinua pitäisi kutsua – onko sarjakuvataitelija ja muusikko hyvä määritelmä?

”No nuo on ihan hyvät, vaikka olen aina vierastanut tuota taiteilija-sanaa silloin kun puhutaan rokista tai sarjiksista. Siinä on liian lähellä taiderock ja taidesarjakuva, joista ainakin minulle tulee helposti vääränlaisia mielikuvia.”

Minkälaisia?

”No kaikkee tätä itsetarkoituksellista erikoisuutta ja väkisin väännettyä taidelukiolaisuutta, tiedäthän. Mutta toisaalta, mitäpä sitä kieltämään, kai tässä jonkin sortin taidemusaa kuitenkin teen. Pitäisi varmaan vaan ajatella taidemusan parempia puolia. Niin kuin esimerkiksi Devoa, Suicideä, Keuhkoja ja Mika Rätön ja Jussi Lehtisalon projekteja.”

Kuulutko punk-skeneen? Ja mikä se muuten on?

”En ole koskaan ollut mikään punk-armeijan jäsen, ja siinä on hyvät ja huonot puolensa. Ulkopuolella oleminen on ainut tapa, joka toimii mulle. Toisaalta nämä omat tekemiset saattavat jäädä aika etäiseksi niille, jotka hakevat punkista jotain ihan muuta. Mutta mikäs siinä, vuosi vuodelta kiinnostavat heidän mielipiteensä vähemmän, heh heh!”

Miksi sä teet musaa?

”En tiedä. Toistaiseksi olen viihtynyt bänditoiminnan parissa, ei sitä sen pidemmälle uskalla ajatella. Mutta silloin kun soitto kulkee, niin mikäs sen parempaa. Keikkareissut ja äänittelysessiot ovat mukavaa toimintaa. Näkee kavereita ja keikkoja hyviltä artisteilta siinä sivussa.”

Ensimmäisen bändisi Jumalan ruoskan tyylillisenä määritelmänä oli silloin 15 vuotta sitten muistaakseni kyrpäjatsi. Mitä on kyrpäjatsi?

”Tästä kyrpäjatsi-määritelmästä ei ole selvää vastausta, kun koko bändi oli hyvin impulsiivista touhua. Oltiin aika nuoria ja ennakkoluulottomia kavereita tuolloin. Olin nyt syksyllä samoissa bileissä tämän First Timesissä soittavan Teron kanssa, joka on vanha iisalmelainen. Tero oli ollut meidän ekalla keikalla vuonna 1999 ja kuvaili nyt, että se oli ’hirveintä paskaa ikinä’. Ymmärrän häntä kyllä täysin, heh.”

Olet kotoisin Vieremältä. Minkälainen paikka se on?

”Se on hyvä mesta, viime vuosina virkistynyt kummasti. Eräs tuttuni avasi baarin siihen linja-autoasemalle, ja sinne olen ollut mukana järkkäämässä keikkojakin. Vieremäläinen yleisökin on tykännyt, vaikka vähän eri planeetoilta ne bändit on olleet kuin katsojat.”

Eräs bändeistäsi on Seksihullut ja sarjakuvissasikin on joskus hieman seksuaalisesti patoutunut tunnelma. Onko sinulla jonkinlaisia seksuaalisia patoutumia?

”No en usko, että mitään patoutumia on. Mutta kyllähän seksuaalisuus nyt yleisesti ottaen kiinnostaa. Seksuaalisuus on vaan vähän niin kuin farkut. Ne on aina muodissa.”

Seksihullut: Seksihullujen laulu. Airiston punk-levyt 2014.

Jyrki Nissinen mukana suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden näyttelyssä New Yorkissa 7.-23.11. Wayfarers Gallery, 1109 Dekalb Avenue, Brooklyn, New York.