PolitiikkaKirjoittanut Jari Hanska

Piiloleikki jatkuu

Lukuaika: 3 minuuttia

Piiloleikki jatkuu

Teksti Jari Hanska

Fifille & Voimalle vuodettu 15. maaliskuuta päivätty muistio paljastaa, että hallitus jatkaa kaikessa hiljaisuudessa omistusten salauksen, eli niin sanotun hallintarekisteröinnin, laajentamista.

Hallintarekisteröinnin laajentamisen valmistelua jatketaan edelleen valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolla. Asia käy ilmi Voimalle vuodetusta rahoitusmarkkinaosaston 17-sivuisesta muistiosta.

Valmistelua ohjaa hallitusohjelma. Hallituspuolueet kirjasivat siihen viime kesänä kaksi keskenään ristiriitaista tavoitetta: omistusten julkisuus ja läpinäkyvyys säilytetään vähintään nykytasolla, mutta toisaalta hallintarekisteröintiä kehitetään finanssialan kilpailukyvyn takaamiseksi.

Vuodettu muistio on skitsofreeninen: ensimmäinen osa lyö toista osaa korville. VM:n rahoitusmarkkinaosastolla virkamiestyönä valmisteltu paketti tulee kahdessa osassa eduskunnan käsittelyyn.

Ensimmäisessä vaiheessa puututaan moniin epäkohtiin. Esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden lainsäädäntöä selkeytetään ja valvontaa tehostetaan.

Muistion jälkimmäiseen osaan on jätetty poliittisesti kiistanalaisin kohta, eli hallintarekisterin laajentaminen. Herää kysymys, miksi veronkiertoa helpottava hallintarekisteri halutaan edelleen laajentaa koskemaan kotimaisia sijoituksia.

”Ministeri Urpilainen ja ministeri Häkämies päättivät, että hallintarekisteröinnin valmistelua jatketaan erillään muusta arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Muita poliittisia päätöksiä ei ole tehty”, valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Tuija Taos toteaa.

Taos johtaa arvopaperimarkkinalainsäädäntöä uudistavaa työryhmää ja istuu Finanssivalvonnan johtokunnassa varajäsenenä.

Kovinta kritiikkiä hallintarekisteröinti sai viime keväänä, kun kävi ilmi, että laajentamisen vuoksi omistusten julkisuus katoaisi. Esimerkiksi tutkivat toimittajat eivät voisi enää paljastaa poliitikkojen tai virkamiesten kytköksiä yhtiöihin. Hallitusohjelmassa tähän puututtiin ja vaadittiin, että julkisuuden on jatkossakin pysyttävä nykytasolla.

Miten tämä omistusten julkisuus sitten säilytetään, jos hallintarekisteri otetaan käyttöön?

”Näitä asioita selvitellään. En pysty valitettavasti tässä vaiheessa sanomaan yhtään enempää siitä, millaisia malleja siihen ehdotetaan. Katsotaan ainakin, mitä naapurissa Ruotsissa on”, Taos kertoo.

Ratkaisua ei siis ole keksitty vuoden aikana, mutta nyt sellainen pitäisi syntyä parissa kuukaudessa. Taos ei kuitenkaan suostu spekuloimaan sillä, kaatuuko hallintarekisteröintihanke kokonaan, jos omistusten julkisuutta ei pystytä varmistamaan.

Sdp vastusti ennen vaaleja näkyvästi harmaata taloutta. Nyt ministerit Jutta Urpilainen ja Jyri Häkämies ovat asettaneet työryhmän selvittämään hallintarekisteröinnin laajentamisen mahdollisuuksia. Tuloksista ei ole vielä tietoa, sillä työryhmällä on toukokuun loppuun asti aikaa.

Voiman haastattelema hallituksen demarilähde kuitenkin vakuuttelee, että valmistelu ei tarkoita automaattisesti hallintarekisteröinnin laajentamista.

”Siinä työryhmässä on tarkoitus katsoa, että onko laajentaminen mahdollista vai ei. Jos se ei ole mahdollista, niin sitten ei missään nimessä edetä asian käsittelyn kanssa.”

Demareillakaan ei ole vastausta keskeisimpään kysymykseen: miten omistusten julkisuudesta voidaan pitää kiinni, jos hallintarekisteröintiä laajennetaan?

”Jos hallintarekisteriin mentäisiin, omistustietojen vaihto ei varmaan olisi reaaliaikaista. Ilmeisesti Ruotsissa raportoidaan julkisesti kerran vuodessa tai puolessa vuodessa. Aivan nykytasolla julkisuus tuskin pysyisi”, demarilähde kertoo.

Tuhannen taalan kysymys on, riittääkö Ruotsin mallin mukainen järjestelmä demareille, vai tyssääkö hallintarekisteröinnin laajentaminen, jos omistusten julkisuutta ei saada pidettyä nykytasolla.

”Ne reunaehdot on kaikki kultavaa’alla punnittuja, ja niistä pidetään lähtökohtaisesti kiinni”, demarilähde toteaa ja viittaa reunaehdoilla hallitusohjelman kirjauksiin omistusten julkisuudesta.

”Mutta totta kai tilanne on elänyt hallitusohjelman kirjoittamisen jälkeen. Pitää pystyä priorisoimaan asioita. Voi olla, että julkisuuden pitäminen nykytasolla on tärkein asia, mutta en ole siitä nyt varma.”

Toisin sanoen demarien prioriteetit saattavat kevään aikana muuttua, mikä ei olisi ensimmäinen kerta tämän hallituskauden aikana. Sen sijaan demarien hallituskumppaneista ainakin vihreät ja vasemmistoliitto näkevät yksiselitteisesti, ettei hallintarekisteröintiä voida laajentaa julkisuuden kustannuksella.

”Pidän selvänä, että hallituksen enemmistö tulee ehdottamaan, että hallintarekisteröintiä ei laajenneta. Elleivät virkamiehet sitten pysty tuomaan jotain sellaista ihme-esitystä, jossa nykytason julkisuus pystytään takaamaan”, Voiman haastattelema hallituslähde arvioi.

Kevät näyttää, millaisia vapputemppuja virkamiehet keksivät.

Voima ja Fifi ovat seuranneet artikkeleissaan omistusten salausta ja harmaata taloutta. Lue Jari Hanskan & Susanna Kuparisen juttusarjasta esimerkiksi: Veronkiertotemppu & kuinka se tehdään, En minä vaan markkinavoimat, Kiviniemi venkoilee irti hallintarekisteristä ja Väärin vuodettu. Muut jutut löytyvät hakusanalla hallintarekisteri.

_______________

Mikä rekisteri?

• Hallintarekisteri on tällä hetkellä tarkoitettu vain ulkomaisille sijoittajille. Se on arvo-osuustilien kaltainen järjestelmä, johon arvopaperien kuten osakkeiden omistukset kirjataan.

• Merkittävin ero arvo-osuustileihin on se, että osakkeiden todellista omistajaa ei merkitä mihinkään – omistajan tilalla lukee ainoastaan tilinhoitajan, esimerkiksi Swiss Bankin, nimi. Varsinainen omistaja jätetään anonyymiksi, eikä esimerkiksi myyntivoitoista makseta Suomeen veroja.

• Suomalaiset sijoittajat kiertävät veroja ulkomaisten etävälittäjien kautta. Veromenetyksiksi arvioidaan vähintään 800 miljoonaa euroa vuodessa.

• VM:n valmistelema lakiuudistus mahdollistaisi suomalaisille sijoittajille suomalaisten yhtiöiden piilotetun omistamisen. Myös poliitikot ja virkamiehet voisivat salata omistuksensa suomalaisissa yhtiöissä, joiden toimintaan he lainsäädännöllä vaikuttavat.

• Hallintarekisteröinnin todelliset hyödyt ovat kyseenalaisia, vaikka sitä perustellaan tehokkuudella ja kilpailukyvyllä.

• Media on viime vuosina moneen kertaan osoittanut, että pelkkä viranomaisvalvonta ei riitä. Toimittajat ovat monesti paljastaneet enemmän väärinkäytöksiä kuin valvovat viranomaiset.

Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Helsingin Sanomien uutisointia laittomista lyhyeksiostoista viime marraskuussa. Taloustoimittaja Tuomo Pietiläisen ohjauksessa ostoja selvittänyt tet-harjoittelija Kalle Heinonen, 15, löysi viikossa 46 pörssirikettä.

_______________

Läpinäkyvän härskiä

Kiista hallintarekisteröinnistä alkoi viime keväänä, kun valtiovarainministeriön (VM) työryhmä valmisteli 500-sivuisen lakipaketin arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistamisesta.

Tuolloin Voima paljasti, kuinka VM esitti listaamattomien yritysten ja pörssiyritysten omistusten salaamista niin sanotun hallintarekisteröinnin kautta. Tähän asti se on ollut sallittua vain ulkomaisille -sijoittajille.

Hallintarekisteröinnistä nousseen kohun jälkeen hallitusneuvotteluissa kirjattiin, että ”rahoitusmarkkinoiden avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkein uusien pelisääntöjen tavoite”.

Usean viikon väännön jälkeen harmaan talouden torjunnasta saatiin aikaan kattava paketti. Hallitusneuvotteluiden kulisseissa rkp ja kokoomus kuitenkin pyrkivät vesittämään tai poistamaan monet harmaan talouden vastaiset linjaukset.

Eduskuntavaalien alla yksikään poliitikko ei lähtenyt puolustamaan hanketta. Jopa hankkeen vuonna 2008 käynnistänyt silloinen hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi veti tukensa pois viime kesänä.

Tätä taustaa vasten onkin erikoista, että keväällä eduskunnan käsittelyyn tuleva lakipaketin toinen vaihe sisältää edelleen ajatuksen hallintarekisteröinnin laajentamisesta.

Vaalirahakohun, finanssikriisin, valtion- ja eläkeyhtiöiden suhmurointien sekä yritysten hallitusten salaisten bonusten jälkeen ehdotus omistusten piilottamisesta vaikuttaa joko äärimmäisen typerältä tai äärimmäisen häikäilemättömältä.

Edellisen kerran vastaava temppu vietiin läpi vuonna 2005, kun varallisuusvero lakkautettiin. Valtiovarainministerinä toimi Eero Heinäluoma. Demarit lupasivat, että varallisuustiedot säilyvät läpinäkyvinä. Toisin kuitenkin kävi.

______________

Voimalle vuodetun arvopaperimuistion voi ladata PDF-muodossa täältä.