Naisten juhlat
Jenni Toivoniemi ja Ulla Heikkilä
Valtimon teatteri
☆☆☆
Valtimonteatteri on Helsingin Kalliossa toimiva vuonna 2000 perustettu kotimaisiin kantaesityksiin keskittyvä ammattiteatteri. Teatterin 15-vuotisjuhlanäytelmä on Jenni Toivoniemen ja Ulla Heikkilän yhdessä käsikirjoittama ja ohjaama Naisten juhla.
Vahvasti naisnäkökulmaisen näytelmän roolit kuvaavat etenkin taiteilijapiirien kautta hahmottuvia sukupuoliroolistereotypioita sekä naisten uraan ja parisuhteisiin liittyviä selviytymisratkaisuja.
Esityksen tarinassa vietetään elokuvaohjaaja Alman (Iida-Maria Lindstedt) ja tanssija Essin (Outi Ikonen) parhaalle ystävälleen viestintäpäällikkö Rebekkalle (Iida-Maria Heinonen) saarimökkiin järjestämiä polttareita. Paikalle on itsensä kutsumana lyöttäytynyt morsiamen narsistinen näyttelijä-äiti Salome (Mona Kortelampi). Sinne ilmaantuu myös morsiamen ensirakkauden uusi tyttöystävä, pissismäinen mediakasvo Leyla (Aksa Korttila).
Esityksen dramaturgia perustuu henkilöiden välisen mutkikkaan ihmissuhdeverkon paljastumiseen ja kiristymiseen. Naisten väliseen ystävyyteen ja kilpailuun sisältyvien jännitteiden ohella teemoina nousevat esiin äiti-tytär -suhteen traumaattisuus, sitoutumisen ja itsenäisyyden väliset jännitteet seurustelusuhteissa sekä taiteilijuuteen liittyvät aidot, tekopyhät ja egoistiset motiivit.
Entiset ja nykyiset miesystävät on ulkoistettu ja paketoitu nokkelasti livevideotekniikkaa hyödyntäen samojen naisnäyttelijöiden esittämiksi sivurooleiksi.
Naisten juhlat on toimivasti kirjoitettua ja innostuneella ensemble-hengellä näyteltyä teatteria. Se on parhaimmillaan asetelmien kärjistyessä ja dialogin terävimmissä viilloissa. Esitystä vaivaavat hiukan asetelmien ja henkilöiden ilmeisyys ja etenkin alkupuolen hidas kehittely. Joidenkin kohtien tietty jähmeys ensi-illassa saattaa kyllä esityksen edistyessä puhjeta terävämmin kukkaansa.
Tekijöille ja kaikille roolihahmoille hyvin keskeinen ajatus itsensä luovasta ilmaisemisesta taiteen tai median kautta nousee ehkä turhankin hallitsemaksi. Loppusummaan kysymys oman elämänsä hallitsemisesta on tietenkin yleispätevä ja koskee muitakin kuin kulttuuripiirejä.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Voimassa 9/2015.
