Keskipäivän miehiä. Kuvia Suomen historiasta.
Keskipäivän miehiä. Kuvia Suomen historiasta.
Ville Hänninen, Art House 2016
☆☆☆☆
Ville Hännisen ja Jussi Karjalaisen Sarjatulta! -teoksessa (Jalava 2014) sota-aikaa lähestyttiin laajan sarja- ja pilakuva-aineston kautta. Uudessa kirjassaan Hänninen houkuttelee kuvien maailmaan niin vahvasti tekstin ehdoilla, että lukijan on syytä varautua ahkeraan kuvagooglaukseen.
Hänninen kerii suomalaisten kuvien historiaa takaperin tästä päivästä esihistoriaan, Ensin hän hakee oman keski-ikäistyvän miehen kärvistelyynsä selkänojaa Matti Hagelbergin, Ville Rannan ja Henrik Tikkasen vahvasti sukupuolensa haasteisiin uppovista töistä. Sen jälkeen hän peruuttaa omakohtaisten muisteluidensa siivillä Tarmo Koiviston Mämmilän murros-Suomen kautta Kalervo Palsan seksuaaliahdistukseen. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan modernistisen kirjankannen luoneesta Martti Mykkäsestä hän pakittaa erilaista käyttökuvaakin tuottaneisiin Erkki Saloseen ja Pekka Puupäästään tunnettuun Ola Fogelbergiin. Hurmosisänmaallisen Aarno Karimon kuvakielestä taas Hänninen ohjaa lukijansa sortokaudella vankilaan pilapiirroksensa takia joutuneeseen Erik Vasströmiin.
Viimein Hänninen kertoo isonvihan ajan kuva-aapisen tekijän Daniel Medelplanin karusta kohtalosta sekä arvuuttelee Inkoon kirkon seinällä tanssivien kuolemahahmojen ja Astuvansalmen kalliomaalausten tuntemattomien tekijöiden tuntoja näitä kuvia luodessaan.
Ainakin keski-ikäisen mieslukijan kannalta mielenkiintoinen tarkastelunäkökulma keski-ikäisen miehen maailmanahdistukseen jotenkin oudosti sulaa kirjan kuluessa sivurooliin. Ehkä sen tehtävä onkin olla jotenkin lähtökohtaista selitystä sille, että historian merimerkeiksi on valikoitunut vain miehiä. Ensi sijassa kirjassa on kuitenkin kyse siitä, kuinka historia yksittäisissä kuvissa leikkavat tekijöiden henkilökohtaiset elämäntarinat ja laajempi yhteinen historiamme. Kuvat yhtä aikaa siis sekä näyttäytyvät historian tuotteina että tuottavat historiaa.
Hännisen oivaltavaa tekstiä on ilo lukea. Samalla hänen taitonsa löytää arkisesta pyhää ja pyhästä arkista osoittaa, miten historian merkityksellisyys löytyy vahvemmin rivien välistä kuin kanonisoiduimmista säkeistä.
