27.7. Kutonen: Judas and the Black Messiah (USA, 2021)
Shaka Kingin pieteetillä ohjaamassa elokuvassa rekonstruoidaan uskottavasti, miten USA:n 1960-luvun kansalaisoikeusliikettä vainoharhaisesti vainonneen J. Edgar Hooverin johtama FBI järjesti Mustien pantterien karismaattisen aktivistin – Daniel Kaluuyan sielukkasti esittämän – Fred Hamptonin (1948–1969) vankilaan ja ampui hänet sänkyynsä.
Yle Areena: Jarno ja minä (Suomi 2024)
Sami Keski-Vähälän kirjoittama ja Simon Kaijserin ohjaama epookkisarja Monzan kilparadalle vuonna 1973 kuolleesta Jarno Saarisesta (1945–1973) ja hänen puolisostaan Soili Saarisesta välittää tuoreiden näyttelijöiden sympaattisella myötävaikutuksella koskettavaa aikalaisarkea ja kilpa-ajobisneksen kyynisyyttä. Moottoripyöriä myöten huolella rakennettua ajankuvaa vahvistavat elokuvallinen kuvasuhde ja vanhahtavat värisävyt.
MUBI: Viha (Ranska 1995)
Näyttelijänäkin – muun muassa Amélie, München ja Le Bureau, vakoojaverkosto -sarja – tunnetun Mathieu Kassovitzin käsikirjoittama ja ohjaama mustavalkoinen mestariteos kertoo nyt jopa korostuneen ajankohtaisella tavalla Pariisin lähiöissä kiehuvasta tyytymättömyydestä, rasismista ja väkivallasta.
Yle Areena: Kipupiste (Ruotsi 2024)
Pelle Rådströmin kirjoittama ja Sanna Lenkenin ohjaama televisiosarja kertoo tositarinan näytelmäkirjailija Lars Norénin ja suomalaisen tuottajan Isa Stenbergin johdolla toteutetusta vankilateatteriprojektista, joka päättyi katastrofiin, kun sen pääesiintyjinä olleet uusnatsit syyllistyivät hankkeen myötä pankkiryöstöön ja poliisimurhiin. Minisarja osoittaa, miten mestariohjaaja itse hukkasi vankilateatterin vakiintuneet pedagogiset käytännöt kokiessaan ainoaksi tehtäväkseen kertoa yleisölle, mitä äärioikeistolaiset väkivaltarikolliset ajattelevat – sivuuttaen samalla täysin sen, mitä hanke samalla heille tekee.
Netflix: Fauda (Israel 2015–2022)
Lior Razin ja Avi Issacharoffin luomassa sarjassa kerrotaan kovaotteisesta Israelin armeijan erikoisryhmästä. Sarjan viholliskuvat eivät ole täysin mustavalkoisia, mutta sen propagandistinen ote näkyy alueen nykyisessä poliittisessa tilanteessa irvokkaan paljastavasti. Siinä kuvataan oikeutettuna ja jopa sotilaskuntoisuutta osoittavalla tavalla muun muassa vankien kiduttamista ja oikeudetonta teloittamista, false flag -operaatioita, toimittajien kidnappausta, ambulanssien sotilaskäyttöä ja välinpitämättömyyttä loputtomista siviiliuhreista.