1930-luvun Helsingin kivetyt kadut, suojaisat sivukujat ja puutarhojen kehystämät pitsihuvilat heräävät henkiin kesäisessä murhamysteerissä, jossa nuori diakonissa selvittää seksiä myyneen naisen kohtaloa. Kertomus ottaa kantaa naisten ja vähemmistöjen kohteluun.
Modernisoituvassa, mutta yhä tiukasti kontrolloidussa yhteiskunnassa lähes jokaisella on kahdet kasvot. Julkinen minä pitää yllä kunniallista asemaa yhteiskunnassa, jonka sääntöjä yksityinen minä rikkoo. Papintytär Kerstinkin on tehnyt kamalan synnin lapsuudenkodissaan, mutta elää nyt kaupungissa kunniallisena diakonissana. Murhatutkimuksen myötä hän joutuu kohtaamaan myös oman menneisyytensä.
Sympaattinen amatöörietsivädekkari on lämminhenkinen alakulttuuritarina ja synkkä kuvaus naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta. 1930-luvulla homoseksuaalisuus on sekä rikos että sairaus, ja seksipalveluja myyviä naisia kontrolloidaan pakollisilla terveystarkastuksilla. Marginaalissa elävät pitävät huolta toisistaan, kukin mahdollisuuksiensa mukaan.
Mukaansatempaava ajankuva rakentuu yksityiskohdista. Tapahtumapaikatkin on kuvattu erinomaisen elävästi. Juoni on uskottava ainakin genressään, ja kaikilla tarinan hahmoilla on omat luonteensa ja hyvin mietityt taustatarinansa.
Heidi Airaksinen: Vierge Moderne
Arktinen Banaani 2021, 391 s.
