Jihad ja terrori
Atte Kaleva
Atte Kaleva on sotatieteen maisteri, joka tunnetaan siitä, että hän joutui ääri-islamistien kaappaamaksi vuonna 2012 Jemenissä. Islamin uhista varoittelijana profiloitunutta kokoomuspoliitikkoa tituleerataan usein mediassa tutkijana, vaikka hänellä ei ole alalta akateemisia julkaisuja.
Jihad ja terrori on suppea yleisesitys jihadismin peruskäsitteistä ja terrorismin takana olevista islamin tulkinnoista.
Kiinnostavimmillaan teos on esitellessään jihadisti-ideologeja, jotka ovat opillisten innovaatioiden ja suoran toiminnan kautta pyrkineet vakuuttamaan seuraajilleen, että väkivalta islamin sisäisiä ja ulkoisia vääräuskoisia vastaan on Koraanin velvoittamaa puolustussotaa.
Tärkeä huomio kohdistuu myös Isiksen nettipropagandasta vastanneen Anwar al-Aulaqin luomiin välineisiin, joilla nuorille ja elämässään hukassa oleville on tarjottu koukuttavia yllykkeitä radikalisoida itse itsensä. Yksi seurauksista lienee ollut elokuussa Turussa kaksi kuolonuhria vaatinut veitsi-isku.
Globaalin valtapolitiikan vaikutusta jihadismiin teoksessa käsitellään säästellen. Selväksi kuitenkin tulevat jihad-joukkoja Neuvostoliiton Afganistanin miehitystä vastaan agitoineen Abdallah Azzamin vaikutus, wahhabistisen Saudi-Arabian ja Yhdysvaltojen yhteistoiminta, joka radikalisoi Osama bin Ladeniakin, sekä Yhdysvaltojen Irakiin ja Afganistaniin tuottamien sotilaallisten tyhjiöiden ja kumuloituvien katkeruuksien sysäykset.
Jo pintaraapaisullakin paljastuu, miten monimutkainen valtapeli Syyrian ja Isiksen ympärillä on käyty.
Vaikka Kaleva itsekin asianmukaisesti korostaa, että kirjassa käsitelty sunnalaisen fundamentalismin jihadistinen suuntaus on vain pieni osa koko islamista, teosta on ehditty nuivien taholta kiittelemään koko islamin verenhimoisuuden paljastamisesta. Tekijä kannustaa tähän kyllä itsekin kirjan poliittisesti laskelmoivassa johdannossa, jossa hän vähemmän tolkullisesti höperehtii taistolaisuuteen rinnastuvasta suomalaisten islamofiilien ääripäästä.
Kirjoittaja ja Atte Kaleva ovat molemmat -Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäseniä.
Otava 2018, 208 s.