Hilma af Klint – ilmeisen tuolla puolen
Halina Dyrschka
Elokuvateattereissa nyt
☆☆☆☆
Hilma af Klint (1862–1944) oli ruotsalainen muotokuva- ja maisemamaalari, jonka edelläkävijyys ja merkittävyys nimenomaan abstraktin taiteen tekijänä on nostettu esiin vasta kauan hänen kuolemansa jälkeen. Maineekkaan meriupseerisuvun artistokraatti oli viehtynyt fysiikasta, kosmologiasta, spiritimistä ja antroposofiasta. Hän lähestyi jopa henkilökohtaisesti Rudolf Steineria saadaakseen tältä rahoitusta temppelin rakentamiseksi maalauksiaan varten.
Af Klint ei avioitunut koskaan, ja hän testamenttasi noin 1500 abstraktia maalaustaan sukulaiselleen sillä vaatimuksella, että töitä ei saa koskaan myydä. Kun mittava varasto löytyi 1960-luvun lopulla tukholmalaiselta ullakolta, ne eivät tuoreltaan kelvanneet Moderna Museetin kokoelmiin. Sittemmin kokoelmaan perustuvia näyttelyitä on järjestetty ympäri maailmaa, esimerkiksi Helsingissä 1988–1989 ja Turussa 1999–2000.
Saksalaisohjaaja Halina Dyrschkan dokumentti käy erikoislaatuisen af Klintin koronologisen henkilöhistorian läpi nostaen sen rinnalle ja usein ohikin abstraktien maalausten taustoja ja kehitystä. Niiden voimaa syvennetään myös taitavalla leikkauksella ja musiikkivalinnoilla.
Elokuvan kärkeen nostettu skuuppi af Klintistä ensimmäisenä abstraktin taiteen tekijänä on tietenkin keinotekoinen. Kuitenkin juuri tätä kautta dokumentissa piirretään terävää kuvaa siitä, minkälaisten valtakysymysten välittämänä kuvataiteen kanonisoitua historiaa on kirjoitettu.
Af Klintin tarina kertoo naisen asemasta oman aikansa taidekentällä ja siitä, miten taidemarkkinoiden ja museovaikuttajien huomion ulkopuolelle on aina unohtunut merkittäviä kuvataiteilijoita ja heidän teoksiaan.
