Koronakriisi ehti ajaa koko yksityisen sektorin valtaviin ongelmiin ja sai talouden kriisiin vain muutamissa viikoissa. Ihmisten liikkumisvapauksien rajaaminen romahdutti kysynnän ja johti valtaviin määrin lomautuksiin hyvin lyhyen ajan sisällä.

Koronaepidemia on ainutlaatuinen verrattuna aikaisempiin maailmanlaajuisiin talouskriiseihin joista viimeisimpänä muistetaan vuoden 2008 finanssikriisi. Talouden rakenne on muuttunut niin, että etenkin 2000-luvun toisella vuosikymmenellä alustataloutta hyödyntävät yritykset – joista Suomessa tunnetuimmat Foodora, Wolt ja Uber – ovat nousseet yhä tärkeämpään asemaan työllistäjinä ja palveluiden tarjoajina yhteiskunnassa.

Vaikka talouskriisi osuukin yhtälailla alustataloutta hyödyntäviin kuin perinteisiinkin yrityksiin niin säästöihin tähtäävät toimenpiteet eroavat merkittävästi toisistaan. Perinteisemmät yritykset ovat joutuneet turvautumaan massalomautuksiin toimintansa turvaamiseksi mutta vastaavaa ei ole vaadittu alustatalouden piirissä operoivilta yrityksiltä. Lomauttaa ei tarvita kun työtä tekevät eivät ole työsuhteessa.

Alustatalous on sen verran uusi tapa teettää työtä ettei yhteiskunnan rakenteita ole saatu vielä synkronoitua sen toimintalogiikkaan. Tavallisesti työntekijän palkasta maksetaan sivukuluja joihin luetaan esimerkiksi työeläke-, sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksut. Vaikka alustataloudessa työskentelevä henkilö vaikuttaakin ulkopuolisesti tavalliselta työntekijältä pukeutuessaan yrityksen logoilla varustettuihin työvaatteisiin niin heidät lasketaan kuitenkin niin kutsutuksi kevytyrittäjiksi. Kevytyrittäjille on räätälöity omia laskutuspalveluja joilla hoidetaan ”yrityksen” kirjanpito ja verotus ilman, että joutuu perustamaan esimerkiksi toiminimeä.

Kevytyrittäjä ei ole samalla tavalla automaattisesti oikeutettu työttömyys- tai sairauskorvauksiin kuin palkkatyössä oleva. Yrittäjille on olemassa oma eläkevakuutus-järjestelmänsä eli YEL-vakuutus. Voimassa olevalla YEL-vakuutuksella on mahdollista hakea Kelalta sairauspäivärahaa lääkärin todistuksella. Vakuutus myös kerryttää yrittäjälle eläkettä tulevaisuuden varalta.

Voima haastatteli Woltille ruokalähettinä toimivaa ”Tommia”, joka suostui antamaan haastattelun anonyyminä. Hän on työskennellyt yritykselle Etelä-Suomen alueella vuodesta 2016. Tavoitimme hänet lähettien itsensä aloittaman Justice4Couriers-kampanjan kautta. Kampanjan tarkoituksena on parantaa alustataloudessa työskentelevien ruokälähettien työoloja ja -ehtoja.

”Alkuaikoina tästä työstä tienasi huimasti enemmän kuin nykyisin. Aluksi palkka oli yli 2000 euroa kuussa ja kerran töitä oli niin paljon, että pääsin jopa 3000 euron kuukausiansioon. Nyt lähettejä on enemmän ja palkkioita on alennettu,” Tommi kertoo.

Tommi tienaa tällä hetkellä kuukaudessa bruttona 1400 euroa eli ennen pakollisten verojen ja muiden kulujen vähentämistä. Aikaisemmin hänellä oli voimassa YEL-vakuutus mutta se jäi pois sillä noin 1500 euron vuosittaiset kulut olivat liian suuret nykyiseen palkkatasoon nähden. YEL-maksut osuvat kipeästi pienituloiseen palkansaajiin. Verkosta löytyvien vakuutusyhtiöiden laskurien mukaan keskimääräinen YEL-maksu esimerkiksi 2000 euron kuukausituloilla maksaisi 376 euroa kuukaudessa aloittelevalle yrittäjälle. Neljä vuotta alalla ollut maksaa samoilla tuloilla jo 482 euroa kuukaudessa.

Wolt on Suomessa perustettu kansainvälinen teknologiayritys, joka välittää ravintolaruokaa asiakkaille. Yritykselle työskentelee yli 20 000 lähettiä 22 eri maassa. Lähetit eivät ole työsuhteessa yritykseen vaan he ovat niin sanottuja ”lähettikumppaneita” joista osa tekee töitä täyspäiväisesti, kun osalle se on sivutuloa esimerkiksi muun työn tai opiskelun ohella. Woltin mukaan lähettien keskimääräinen palkkio tunnilta oli noin 14 euroa huhtikuun alkupuolella.

Alustatalouteen perehtynyt yhteiskuntatieteiden tohtori ja Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila pitää YEL-maksujen suuruutta erityisesti pienituloisille pienyrittäjille ongelmallisena.

”Periaatteessa meillä on olemassa oleva järjestelmä jossa lähetit vakuuttavat itsensä. Niin sanottu alivakuuttaminen on yleinen ongelma yksinyrittäjillä joihin myös esimerkiksi ruokalähetit yleensä kuuluvat. Monella ei tämän seurauksena ole taloudellista mahdollisuutta olla pois töistä. Tämä on leimallisesti alustatalouteen liittyvä piirre,” Mattila sanoo.

Koronakriisi aiheuttaa ymmärrettävästi huolta omasta ja muiden terveydestä. Tämä on saanut aikaan sen, että suhtaudumme entistä varautuneemmin pieneenkin yskäisyyn julkisessa tilassa. Ennen kuin kriisi Euroopassa levisi käsiin ohjeistettiin ihmisiä jäämään hyvin pienellä kynnyksellä pois töistä mikäli tunsivat olonsa vähänkin kipeäksi. Tällä haluttiin ehkäistä sitä, että taudit eivät olisi päässeet leviämään työpaikoilla toisiin ihmisiin.

Koronaviruksen tapainen yhteiskunnan sulkeva epidemia tuo näkyvästi esiin millainen on eri yhteiskunnallisissa asemissa elävien ihmisten kyky ottaa vastaan kriisitilanteen tuomia iskuja. Moni kevytyrittäjä jolla ei välttämättä toimeentulo riitä itsensä vakuuttamiseen joutuukin punnitsemaan vaihtoehtoja sen välillä, että vältteleekö ihmiskontakteja ja menettää tuloja vai ottaako riskin ylläpitääkseen toimeentuloaan.

Wolt on reagoinut lähettiensä mahdollisiin koronan vaikutuksesta johtuviin tulonmenetyksiin käynnistämällä Covid-19 Partner Support Program -nimeä kantavan ohjelman. Ohjelman avulla lähetit ovat oikeutettuja rahalliseen korvaukseen, jonka Wolt maksaa läheteilleen mikäli heillä todetaan koronatartunta tai terveysviranomainen on määrännyt heidät karanteeniin esimerkiksi ulkomailta palattuaan. Ohjelman kautta saatava tuki maksetaan YEL-sairauspäivärahan päälle. Woltin perustaja ja yhtiön kehitysjohtaja Juhani Mykkänen kertoo hakemuksia tulleen alle 10 joista kaikille on myönnetty korvaus.

Pandemia on kuitenkin edennyt siihen pisteeseen, ettei ihmisille voida enää laajamittaisesti tehdä koronatestejä. Tämä ei Mykkäsen mukaan ole myöskään ongelma mikäli lähetillä on vain esittää jonkinlaista lääkärin kirjoittamaa dokumenttia esimerkiksi määrittelemättömästä keuhkosairaudesta vaikka varsinaista diagnoosia ei olisikaan. Pelkkä puhelinsoitto flunssasta ei riitä korvauksen saamiseen.

”Meillä on tämä kyseinen konsepti käytössä 22 maassa ja korvaussumma vaihtelee ansion mukaan. Kun käynnistimme tämän emme osanneet yhtään arvioida sitä kuinka paljon hakijoita tulee ja hakevatko myös ne jotka ovat esimerkiksi viime kesänä tehneet kolme keikkaa meille. YEL:iin liittyvät epäkohdat sairauskorvauksista valitettavasti koskevat kaikkia yrittäjiä,” Mykkänen sanoo.

Tutkija Maija Mattilan mukaan Woltin järjestelmä on kuitenkin tyhjää parempi. Se ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa jos on vaikka vain vähän kipeä.

”Täytyy kuitenkin muistaa, että monissa työpaikoissa voi olla pois töistä omalla ilmoituksella ja etenkin koronan aikana tätä aikaa on pidennetty useissa paikoissa jopa viikkoon. Työsuhde on myös tapa jolla turvataan sosiaaliturva ja annetaan mahdollisuus neuvotella työehdoista. Alustatalousfirmat eivät ota koko pakettia joka tulisi työnantajavelvoitteen mukana,” Mattila sanoo.

Woltin kumppanina – eli ruokalähettinä – työskentelevä Tommi kertoo, että hänen kaltaisten kevytyrittäjien huono sairausturva ajaa siihen, että osa työskentelee sairaana. Ilmiö yleistyy etenkin jos työn tekijä ei ole YEL-vakuutuksen piirissä. Hän kertoo tavanneensa työpäivän aikana joitakin kipeinä työskenteleviä lähettejä joista pahimmin sairas kertoi olleensa 38 asteen kuumeessa.

Lähetin ja Woltin välinen sopimus kieltää kuljettamisen, jos potee tarttuvaa sairautta, mutta käytännössä itsenäisesti työskentelevän ihmisen terveyttä on hyvin vaikea ellei mahdotonta valvoa. Lähettejä ja asiakkaita suojellaan mahdolliselta tartunnalta tällä hetkellä minimoimalla ihmiskontaktien määrä ruokatoimituksessa ja korvaamalla läheteille hygieniatarvikkeita joita Wolt on tilannut reilusti.

Kehitysjohtaja Juhani Mykkänen kertoo että Woltilla on aito halu parantaa lähettiensä asemaa. Yritys on vakuuttanut lähetit tapaturmien varalta vaikka se ei olisikaan pakollista. Hän korostaa myös sitä kuinka olennainen osa yrityksen toimintamallia on lähettien vapaus päättää siitä milloin tekee työtä. Tämä vapaus vain on ristiriidassa nykyisen lainsäädännön kanssa jossa vaaditaan esimerkiksi työvuorolistojen olemassaoloa.

Myös Mattila näkee tutkijana tilanteen samalla tavalla kuin Mykkänen eli uudenlaisten työn teettämisen mallien yleistyminen tulee vaatimaan muutoksia niin yhteiskunnilta kuin yrityksiltä. Mattila pitää hyvänä Woltilta aiemmin tullutta tietoa siitä, että yritys selvittää mallia, jossa osa läheteistä voisi säilyä toimeksiantosuhteisina, ja osa työstä järjestettäisi työsuhteessa, kunhan valinta on lähettien itsensä tekemä.

”Se voisi toimia esimerkiksi opiskelijoiden kohdalla, jotka haluavat tehdä joustavasti töitä ja katsoa sopivassa välissä, että tarjoaako sovellus keikkaa. Päätoimiset lähetit taas saisivat työsopimuksen myötä lisäturvaa. Voisiko yksi ratkaisu työvuorolistojen laatimisen vaikeudesta olla, että asian siirtäisi läheteille itselleen ja antaisi heidän suunnitella omat työvuoronsa?” Mattila pohtii.

Ehdot ja tapa joilla alustataloutta hyödyntävät yritykset teettävät töitä poikkeavat hyvin paljon toisistaan. Jo pelkästään Woltin ja sen pääkilpailijan Foodoran välillä on merkittäviä eroja. Foodoran sovelluksen algoritmit esimerkiksi rankaisevat mikäli lähetti ei pysty toimittamaan riittävää määrää lähetyksiä perille ja tarjoaa jatkossa vain huonompia työvuoroja. Lähetit käyvät jopa kauppaa keskenään näistä työvuoroista.

Woltin Mykkänen toivoisi, että alalle määriteltäisiin selkeät ja reilut yhteiset pelisäännöt.

“Tavoitteenamme on, että Suomessa löydettäisiin alustatyöhön malli, jossa yhdistyvät joustava työ ja hyvät turvaverkot. Joko pitää luoda nykyistä joustavampi työsuhdemaailma, tai sitten pitää parantaa turvaa toimeksiantosuhteisille ihmisille, joilla on jo joustavuutta. Alustatyötä tekevän asema ei saa olla kiinni yksittäisten yritysten arvoista,” Mykkänen sanoo.

Suhteellisen tuoreena ilmestyksenä palvelukenttään on ilmestynyt Sanoman ja Helsingin Sanomien oma jakelupalvelu EarlyBird, jossa sanomalehtien aamujakelu on siirretty postin palveluksessa olevilta työntekijöiltä alustatalouden kautta työskenteleville EarlyBird-jakajille. Tutkija Maija Mattilan mukaan EarlyBirdin tapauksessa ei ole kyse enää asiallisesta työn teettämisestä. Yrityksen toimintaa on vaikea perustella valinnanvapaudella jos jakelualueet ja -ajat ovat suhteellisen vakiot.

Yrittäjyyskasvatus on ollut jo pitkään keskeisessä asemassa suomalaisessa peruskouluopetuksessa. Tuoreimman Nuorisobarometrin mukaan yhä suurempi osa nuorista sanoo haluavansa kokeilla yrityistomintaa työuransa aikana. Kolme neljästä vastaajasta uskoo yrittäjyyden yleistyvän tulevaisuudessa ja kaksi kolmesta näkee yrittäjämäiselle asenteelle tarvetta kaikessa työssä.

Yrittäjyys todennäköisesti yleistyy tulevaisuudessa kuten nuoret uskovat, mutta toteutuvatko yrityskasvatuksen päämäärät mikäli ihmiset joutuvat tekemään yrittäjän ehdolla töitä työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa? Koronakriisin myötä yksinyrittäjien heikkoon yhteiskunnalliseen asemaan on havahduttu. Pääministeri Sanna Marinin hallituskin reagoi ripeästi vallitsevaan tilanteeseen päättämällä myöntää työttömyysturvan suoraan myös niille yrittäjille joiden yrittäjätulo on romahtanut, eikä ylitä enää kuukaudessa 1089,67 euroa.

Nähtäväksi jää onko askel kohti turvattua yrittäjyyttä pysyvä vai palataanko takaisin vanhaan sitten kun kriisi joskus tulevaisuudessa hellittää.