Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan keväällä 2022, venäläinen suurliikemies Mihail Fridman antoi sydäntäsärkevän haastattelun uutistoimisto Bloombergille.

Lontoossa asuneen Fridmanin luottokortit ja pankkitili oli läntisten pakotteiden myötä jäädytetty. Edes siivoojaan ei ollut enää varaa, hän harmitteli Bloombergille. Fridmanin pitikin ryhtyä itse luuttuamaan noin 75 miljoonaa euroa maksanutta kartanoaan Pohjois-Lontoossa.

Fridman on kuitenkin pudonnut jaloilleen. Yhdysvaltalaisen talouslehti Forbesin venäjänkielisen painoksen mukaan hän on yhä Venäjän 11. rikkain mies 12,8 miljardin euron arvoisella liikeimperiumillaan.

Pakottavatko pakotteet?

Pakotteet eivät olekaan kovin paljon rankaisseet Venäjän ykkösmiljardöörejä. Omaisuuksia on jouduttu järjestelemään uudelleen pakotteiden kiertämiseksi, mutta kärkinimien varallisuus on vain kasvanut.
Luotettavimmat luvut maailman miljardöörien omaisuuden kehityksestä löytyvät Forbesin ja Bloombergin listauksista.
Forbes laskee, että Venäjän rikkain mies on öljyjätti Lukoilin pääomistaja Vagit Alekperov 23,3 miljardilla eurollaan. Lukoil omisti vuosikymmenten ajan Suomessa toimineet Teboilin huoltoasemat.

Neuvostoliiton viimeisenä varaöljyministerinä toiminut Alekperov menetti varallisuutensa arvosta yli 12 miljardia euroa vuonna 2022, mutta on sen jälkeen kivunnut rikkaammaksi kuin koskaan aikaisemmin.

Samaan aikaan vielä enemmän – eli nykykursseilla 13,7 miljardia euroa – menetti Venäjän toiseksi äveriäin mies, metallimagnaatti Aleksei Mordašov. Hänen bisneksensä ovat silti päässeet elpymään 24,7 miljardin euron arvoon vuonna 2025.

Tausta 1990-luvun kaaoksessa

Oligarkeiksi kutsutaan entisen Neuvostoliiton maiden suurliikemiehiä, jotka nousivat satumaisiin rikkauksiin päästyään yksityistämään valtion omaisuutta omiin taskuihinsa kaoottisina 1990-luvun vuosina. Tapahtumien kulku oli lähes samanlainen Venäjällä ja Ukrainassa.

Oligarkkien lonkerot ulottuivat kaikkialle talouteen. Usein heillä oli myös omia tv-kanavia ja sanomalehtiä. Valtavilla resursseillaan he ryhtyivät jo pian hamuamaan myös poliittista valtaa.
Venäjällä vuonna 2000 presidentiksi noussut Vladimir Putin ryhtyi kuitenkin panemaan oligarkkeja ojennukseen. He saisivat pitää omaisuutensa, kunhan eivät enää ostaneet rahoillaan poliittista valtaa. Käytännössä politikoinnilla tarkoitettiin Putinin vallan haastamista.

Kassa ja sen hoitajat

Sittemmin valtaviin rikkauksiin 1990-luvun miljardöörien joukkoon ovat nousseet niin sanotut putinilaiset oligarkit, joita yhdistää likeinen suhde maan johtajaan.

Heitä ovat Suomessakin tunnetut energia-alan suuryrittäjä Gennadi Timtšenko (21,8 miljardia euroa), Rotenbergin veljekset Arkadi (4,4 miljardia euroa) ja Boris (miljardi euroa) sekä pankkiiri ja media-alan suuryrittäjä Juri Kovaltšuk (2,4 miljardia euroa). Timtšenkolla ja Boris Rotenbergillä on myös Suomen kansalaisuus. Joukkoon voidaan lukea myös Leonid Mihelson (23 miljardia euroa) joka on Timtšenkon yhtiökumppani petrokemian jättiyhtiö Siburissa.

Putinilaiset oligarkit eivät kuitenkaan ole itsenäisiä poliittisia toimijoita, vaan enemmän vallanpitäjien luotettavia kassanhoitajia. Heidän käsiinsä on ohjattu keskeisiä talouden sektoreita ja massiivinen määrä symbolisestikin merkittäviä julkisia hankintoja.

Arkadi Rotenbergin yhtiö toimitti maan päällä kulkevat putket Venäjän ja Saksan väliseen Nord Stream 2 -kaasujohtoon. Sama yhtiö rakensi Kertšinsalmen ylittävän Krimin sillan.

Kahden oligarkin riita

Ukrainassa vanhanaikainen oligarkkivalta säilyi pidempään kuin Venäjällä.

He hallitsivat vielä pitkälle 2000-luvun ensimmäisille vuosikymmenille paitsi maan taloutta, myös pyörittivät maan politiikkaa ja käyttivät häikäilemättä hyväksi näissä kuvioissa omia valtakunnallisia televisiokanaviaan. Tavallista oli pitkään sekin, että miljardöörit istuivat Ukrainan parlamentissa, hallituksessa ja palvelivat korkeina virkamiehinä.

Ehkäpä osuvin kuvaus tästä valtarakenteesta on presidentti Volodymyr Zelenskyin kuuluisuuteen – ja lopulta valtaan – nostanut tv-sarja Kansan palvelija, jossa Zelenskyi näyttelee sattumalta presidentiksi nousevaa lukion historianopettajaa.

Myös Zelenskyin presidenttiys on eräänlainen oligarkkien valtataistelun tulos.
Kansan palvelijaa ja Zelenskyn muita komediaohjelmia näytettiin Ukrainan vaikutusvaltaisimpiin kuuluvan suurliikemiehen Ihor Kolomoyskin 1+1-tv-kanavalla.

Kolomoyski oli ajautunut katkeraan valtataisteluun maan tuolloisen ykkösoligarkin, keväällä 2014 presidentiksi nousseen Petro Porošenkon, kanssa. Kolomoyski muutti Israeliin ja sanoi, ettei hän palaa kotimaahansa niin kauan kuin Porošenko on presidentti. Kansan suosiossa kylpevästä Zelenskyistä tulikin Kolomoyskille väline Porošenkon kaatamisessa.

Suunnitelma toteutui, kun Zelenskyi löi Porošenkon selvin luvuin kevään 2019 presidentinvaaleissa.

Kurikampanja vai vastustajien vaientaminen?

Zelenskyi kasvoi kuitenkin pian ulos Kolomoyskin vaikutuspiiristä. Viranomaiset pidättivät Kolomoyskin sodan keskellä syksyllä 2023 epäiltynä petoksesta ja rahanpesusta.
Kohtalo on ollut kova myös muilla Ukrainan oligarkeilla, vaikka he olisivat tukeneet vahvasti ja pitkään Ukrainan sotaponnistuksia.

Alkuvuodesta 2025 Zelenskyin johtama Ukrainan kansallinen turvallisuus- ja puolustusneuvosto asetti pakotteita viidelle ukrainalaiselle suurliikemiehelle. Kolomoyskin, Hennadi Boholjubovin ja Porošenkon lisäksi listalle joutui entinen kansanedustaja, miljardööri Kostjantin Ževago.

Erikseen on syytä mainita myös listalle joutunut suuryrittäjä Viktor Medvetšuk, presidentti Leonid Kutšman kansliapäällikkö, ex-kansanedustaja ja sodan aikana Zelenskyin lakkauttaman maan suurimman oppositiopuolueen ex-puheenjohtaja.

Medvetšukin suhteita Moskovaan kuvaa se, että hänen tyttärensä kummisetä on itse Vladimir Putin.

Sota raunioittaa miljardeja

Sota on myös tuhonnut massiivisesti suurliikemiesten omaisuutta. Tästä esimerkkinä on jo vuosikymmenten ajan Ukrainen miljardöörimittausten ykkösenä ollut Rinat Ahmetov. Itä-Ukrainan Donetskista kotoisin olevan Ahmetovin liiketoimista iso osa jäi Venäjän tukemien separatistien vallan alle jo vuonna 2014.

Toinen jätti-isku tapahtui Mariupolin taisteluissa 2022, jolloin raskaimmat yhteenotot käytiin Ahmetovin omistamilla Azovstalin ja Iljitšin tehtaiden alueilla.

Valtava menetys suurliikemiehelle oli myös Avdiijivkan suuren koksitehtaan menetys kaupungissa 2023–2024 käytyjen veristen taisteluiden seurauksena.

Luultavaa on silti, että Ahmetov pärjää ilman alennusmyynneissä juoksemista. Viimeisimpien tietojen mukaan hänen omaisuutensa arvioidaan yhä olevan noin 6,8 miljardia euroa.