Iranilaisen pilapiirtäjän, Kianoush Ramezanin, vakioaiheita ovat Iranin kansaa sortava teokratia ja pienen ihmisen selviytymistaistelu maailmanpolitiikan hullujen johtajien välissä. Tapasin Ramezanin Helsingissä 3. maaliskuuta 2026.
Ramezani asuu puoliksi Pariisissa, puoliksi Helsingissä, ja hänen piirroksensa leviävät myös Iranissa – eivät siis pelkästään Eurooppaan muuttaneiden iranilaisten kesken, vaikka heitäkin on paljon.
Vuonna 2020 Ramezani varoitti Voiman haastattelussa poliittisesta islamismista, joka on eri asia kuin islamin usko.
Maan johtajien pilkkaaminen on tietenkin Iranissa kielletty, mutta Ramezanin piirroksia levitetään maassa vilkkaasti.
”Iranilainen yleisö on minulle tärkein. On hyvin tärkeää vahvistaa iranilaisten omaa ääntä ja siksi julkaisen mielelläni Instagramissa. Iranin nuoriso käyttää paljon sosiaalista mediaa.”
Ramezani muistuttaa, että Iranin väestö on suhteellisen nuorta: lähes puolet kansasta on alle 30-vuotiaita. Iran on myös hyvin kaupungistunut maa. Kaupungeissa ihmiset puhuvat keskenään ja haluavat olla yhteydessä myös ulkomaille.
”Kaikilla on jonkinlainen lautasantenni”, Ramezani nauraa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti iskeä Iraniin lauantaina 28. helmikuuta. Yhdysvallat ja Israel ampuivat ja pudottivat maahan tuhansia pommeja. Yli yhdeksän miljoonan asukkaan pääkaupunki Teheran oli pääkohteita. Iskuissa kuoli maan ylin uskonnollinen ja poliittinen johtaja, diktaattori Ali Khamenei ja monta hänen korkea-arvoista alaistaan. Siviilejä on kuollut tähän mennessä yli tuhat ja haavoittunut useita tuhansia.
– Kuvataiteilija, kolumnisti, sananvapausaktivisti
– s. 1973 Raštin kaupungissa Gilanin provinssissa Kaspianmeren rannalla
– Äidinkieli persia. Työskentelee ranskaksi ja avustaa monia ranskalaisia lehtiä piirtäjänä ja kolumnistina.
– Palkittu kustantamisen kansainvälisellä LiberPress -ihmisoikeuspalkinnolla vuonna 2022, taiteellisesta rohkeudesta Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla 2018, pilapiirroksistaan Marseillessa 2014 ja kuvituksistaan Genevessä 2012.
Ramezani sanoo olevansa tyytyväinen, että saa kutsua Khameneita ”entiseksi” johtajaksi.
”Hän murhasi joukoittain ihmisiä. Parissa päivässä yli 30 000 ihmistä.” Ramezani viittaa tammikuun 2026 mielenosoituksiin, joiden yhteydessä Iranin tunnetusti väkivaltaiset ja armottomat turvallisuusjoukot ja poliisit syöksyivät hallintoa vastustavien siviilien kimppuun.
Iran ei ole Ramezanin ainoa huoli, vaan ihmisoikeuksia rikkovat myös Venäjän presidentti Vladimir Putin ja ”se hiljainen tyyppi, Xi”, Kiinan johtaja.
”Minusta on tullut epätoivoinen. On todella vaikeaa pysyä optimistisena. Ja vaikeaa uskoa demokraattisiin arvoihin ja kansainväliseen oikeuteen. Näen niitä rikottavan päivittäin.”
Trump iski Iraniin vastoin oman maansa lakeja. Kun vuonna 2003 presidentti George W. Bush halusi iskeä Irakiin, hän ylipuhui lähes vuoden ajan maansa kongressia, jonka pitäisi hyväksyä maan lähtö sotaan. Kansainvälisen tuen saamiseksi Bush taivutteli laajasti YK:n jäsenmaita. Diktaattorin elkeitä näyttävä Trump ei piittaa muiden hyväksynnästä, ei edes omien tähänastisten poliittisten tukijoidensa.
Sodanlietsonnastaan tunnetun Trumpin käskyttämät sotavoimat ovat Trumpin toisella presidenttikaudella vuodesta 2025 hyökänneet myös Venezuelaan, Nigeriaan, Somaliaan, Jemeniin, Syyriaan ja Irakiin sekä pommittaneet pikaveneitä Karibianmerellä ja Latinalaisen Amerikan vesialueilla.
Toinen maaliskuuta 2026 Yhdysvaltain puolustusministeriön edustajat kertoivat kongressille, ettei Iranin ensi-iskusta Yhdysvaltojen joukkoja vastaan ollut minkäänlaisia merkkejä.
Iranin hallinto nojaa islamin sharia-lakiin ja vallanpitäjien vahvoihin tulkintoihin siitä. Uskonnollinen aivopesu ei varsinaisesti ole iranilaisten ongelma muuten kuin välillisesti.
”Alle 50 miljoonaa iranilaista uskoo johonkin uskontoon”, Ramezani sanoo.
Iranilaisia on 90 miljoonaa, joten 40 miljoonaa ei juuri uskonnoista piittaa. Suurin osa 50 miljoonasta uskovastakin on maltillisia.
Kuitenkin uskonnollisella tyranniallakin on kannattajansa: ”He ovat riippuvaisia hallinnosta. Ehkä heitä on jopa 10 miljoonaa”, Ramezani arvioi.
Hän on saanut Iranista raportteja, joiden mukaan ihmiset tanssivat kaduilla, kun ilkeät johtajat on tapettu. Kansa ehti nousta iloitsemaan, kun kerrankin paha sai palkkansa. Iran on silti edelleen kriisissä, Yhdysvallat ja Israel kiihdyttävät Lähi-idän konflikteja ja tuhotulla hallinnolla lienee korvaajansa, joten edes välitöntä lähitulevaisuutta ei pysty ennustamaan.
Ramezani muistuttaa, etteivät iranilaiset halua, että Yhdysvallat tai joku muu ulkovalta tulee ohjaamaan politiikkaa Iranissa. Iranilaisten täytyy päättää omista asioistaan itse.
”Iran on suuri ja kaunis maa. Iranilaiset rakastavat Irania. Iranilaisille yhteys ’äidinmaahan’, kuten he sanovat, on hyvin tärkeä.”
Jutun kuvat ovat Kianoush Ramezanin pilapiirroksia.
Iida Simes on Voiman Venäjään, Itä-Eurooppaan ja Kaukasukseen erikoistunut toimittaja. Alfred Kordelinin säätiö tukee Voiman journalismia näistä aiheista.
