Vistea Mare -nimiselle vuorelle johtaa tie samannimisen laakson läpi. Tuo tie johtaa myös Romanian korkeimman vuoren, Moldoveanun, huipulle. Reitti alkaa leveällä hakkuutiellä, jonka varrella makaa kymmenittäin 120–130-vuotiaita kaadettuja pyökkejä.
”Olemme erittäin huolestuneita, että jopa Fagarasin vuoriston kaltaisissa paikoissa tehdään intensiivisiä kaupallisia hakkuita vanhoissa metsissä”, oppaaksemme lähtenyt Ion Holban sanoo. Hän on vanhojen ja luonnontilaisten metsien kartoittamiseen erikoistunut ekologi, joka tekee yhteistyötä romanialaisen luonnonsuojelujärjestön Agent Greenin kanssa.
Olemme Fagarasin vuoristossa, joka kuuluu Karpaattien vuoristoon, biodiversiteetiltään Euroopan arvokkaimpiin alueisiin. Karpaattien metsät ovat olleet luonnonsuojelujärjestöjen Agent Greenin ja Greenpeacen tekemien selvitysten kohteena metsää uhkaavien hakkuukäytäntöjen vuoksi.
Vasemmalla notkossa kulkee joki, jonne koskikara sukeltaa ja kiitää sitten jokea pitkin eteenpäin. Joen vierellä näkyy vanhaa luonnonmetsää, oikealla istutettua kuusimetsää.
”Olemme onnekkaita, että Romaniassa on edelleen paljon luonnontilaisia vanhoja metsiä. Kaikkia ei ole kuitenkaan vielä kartoitettu”, Holban sanoo.
Vanhat ja luonnontilaiset metsät ovat EU:ssa harvinaisia. Vuonna 2021 Euroopan komission tutkimuslaitoksen (JRC) julkaiseman raportin mukaan niitä on vain noin 2 prosenttia kaikista unionin metsäalueista. Raportin mukaan 90 prosenttia EU:n vanhoista ja luonnontilaisista metsistä sijaitsee Romanian, Suomen, Ruotsin ja Bulgarian alueella.
”Primäärinen eli luonnontilainen metsä viittaa Romaniassa metsään, joka on saanut kehittyä ilman ihmisen vaikutusta. Vanha metsä on metsä, joka on ajan myötä kehittynyt luonnontilaisen metsän kaltaiseksi ekologisilta prosesseiltaan.”
Hampaaton EU
EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteisiin kuuluu suojella lainsäädännöllä vähintään 30 prosenttia unionin maa-alueista vuoteen 2030 mennessä. Kolmanneksen näistä suojelualueista tulisi olla tiukan suojelun piirissä, jonka tulisi myös kattaa kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät. Näiden metsien määrittely jätettiin kuitenkin jäsenmaiden tehtäväksi, ja ne ovat kiertäneet velvoitteitaan kansallisilla määritelmillään.
Näin on myös Romaniassa.
90 prosenttia EU:n vanhoista ja luonnontilaisista metsistä sijaitsee Romanian, Suomen, Ruotsin ja Bulgarian alueella.
”Se mitä tiedämme hyvin vähäisestä vuorovaikutuksesta Romanian ympäristöministeriön kanssa on, että he eivät ole lainkaan kiinnostuneita saavuttamaan 10 prosentin tiukkaa suojelua – eivät edes viittä prosenttia”, Holban sanoo. ”Puhumme pikemminkin 3–4 prosentista, jos olemme onnekkaita.”
Holban mainitsee, että Romaniassa on lukuisia erittäin kallisarvoisia ekosysteemejä, kuten Karpaattien vuoristo ja Tonavajoen suisto.
”Romania voisi kansallisesti suojella helposti 10–20 prosenttia tiukasti”, Holban arvioi.
Holban kertoo, että Romaniassa on myös suojeluohjelmia, joissa valtio maksaa yksityisille metsänomistajille metsien suojelusta. Ongelmana hän pitää kuitenkin epäluottamusta valtioon ja rahoituksen puutetta.
Holban sanoo olevansa hyvin pettynyt myös Euroopan unioniin.
”Viisi tai kymmenen vuotta sitten olisin sanonut, että yksi parhaista välineistä suojella metsää on EU-komissio ja EU:n ympäristöpolitiikka…”
Hän keskeyttää puheensa hetkeksi, kun näemme tiellä metsäkauriiden jälkiä.
”…mutta olen täysin menettänyt uskoni heihin.”
EU-komissio käynnisti vuonna 2020 rikkomusmenettelyn Romaniaa kohtaan kansallisen valvonnan ja julkisuuden puutteiden, ympäristövaikutusten arvioimattomuuden ja Natura 2000 -alueiden menetysten takia. Romanian vastaus ei komissiota tyydyttänyt, ja se uhkasi viedä maan oikeuteen, mutta ei sitä tehnyt.
Fagarasin vuoristo oli yksi kolmesta esimerkkitapauksesta, josta Holban oli mukana keräämässä ja dokumentoimassa tietoja kahden vuoden ajan rikkomusmenettelyä varten.
”Tämän jälkeen Euroopan komissio päätti olla tekemättä mitään. Viimeisin virallinen ilmoitus annettiin kuusi vuotta sitten, jolloin komissio antoi Romanialle kuukauden aikaa ’selvittää asia’. Luonnontilaisten ja vanhojen metsien tuho jatkuu edelleen Fagarasin vuoristossa, eikä tilanne ole muuttunut rikkomusmenettelyn alkamisen jälkeen.”
Holbanin puheissa korostuu, että metsäpolitiikkaa vaivaa Romaniassa läpinäkyvyyden puute. Esimerkiksi metsänhoitosuunnitelmat ovat vaikeasti saatavilla ja ympäristövaikutusten arvioinnin luotettavuudessa on puutteita.
”Valitettavasti olemme todennäköisesti Euroopan korruptoituneimpia maita, mitä tulee luonnonvaroihin ja niistä saatavaan hyötyyn. Kyseessä on korruptioketju metsänomistajista paikallisiin ympäristövirastoihin.”
Holbanin mukaan Romanian viranomaiset valehtelevat komissiolle, että kaikki vanhat metsät on kartoitettu ja että Natura 2000 -alueilla suoritetaan ainoastaan kestäviä hakkuita. Holban mainitsee myös Romanian WWF:n yhtenä järjestönä, joka on asettunut hallituksen puolelle väittäen, että kaikki vanhat metsät on jo kartoitettu.
”On järkyttävää, että vuonna 2026 jatkamme luonnon tuhoamista Euroopan arvokkaimman ekosysteemin sisällä Fagarasin vuorilla, joka on luultavasti Euroopan suurin vanhojen ja luonnontilaisten metsien keskittymä”, Holban sanoo.
Paniikkihakkuita neitseellisen metsän vieressä
Polun varrella Holban lennättää droonia ylös uusien hakkuuteiden halkomia mäkiä ja näyttää useita hakkuualueita metsäisten rinteiden takana. Saksalaisen Rottenburgin yliopiston tutkijat, joiden kanssa Holban on työskennellyt, ovat kartoittaneet viimeisiä säilyneitä luonnontilaisia ja vanhoja metsiä Fagarasin vuoristossa.
”Fagarasin vuoristossa on noin 40 000–45 000 hehtaaria luonnontilaisia ja vanhoja metsiä”, Holban kertoo.
Pinta-ala vastaa noin kahdeksaa Nuuksion kansallispuistoa. Tiukan suojelun ulkopuolella on 30 000–35 000 hehtaaria, ja ne ovat parhaillaan heikentämisen kohteena, Holban sanoo.
Holbanin mukaan Romanian viranomaiset valehtelevat komissiolle.
”Kyse ei ole vain avohakkuista, vaan ilmiöstä, jota kutsumme paniikkihakkuiksi: toimijat haluavat varmistaa, ettei metsää voitaisi tulevaisuudessa suojella tiukasti.”
Holban sanoo, että metsän luontoarvoja heikennetään muun muassa rakentamalla teitä ja tekemällä metsänhoidollisia toimenpiteitä juuri sen verran, ettei metsää voida enää pitää koskemattomana, eikä se täytä vanhan ja luonnontilaisen metsän määritelmiä.
”Seuraavan 20–30 vuoden aikana näistä arvokkaista metsistä tullaan tuhoamaan 60–70 prosenttia niin, etteivät ne täytä suojelun edellytyksiä”, Holban arvioi.
Kun jatkamme pidemmälle, on hakkuutiellä hiljaista. Suurisiipisiä talvisääskiä oleskelee lumella ja pussihämähäkkisukuun kuuluva ruskea hämähäkki ylittää tietä.
”Luonnonmetsät on luokiteltu Romaniassa neitseellisiksi metsiksi. Meillä on kansallinen luettelo neitseellisistä ja lähes neitseellisistä metsistä, joilla on Romanian luokituksen mukaan samoja piirteitä kuin luonnontilaisilla metsillä.”, Holban sanoo.
Laiton puukauppa johtuu köyhyydestä.
Romaniassa on tunnistettu kaiken kaikkiaan 70 000 hehtaaria suojeltavaksi tiukasti osana neitseellisten metsien kansallista luetteloa.
Lähestymme polkua, josta alkaa metsä, joka on luokiteltu osaksi neitseellisten metsien kansallista luetteloa. Ennen sitä näemme avohakatun rinteen.
”Tässä on viime vuonna hakattu vanha metsä, joka oli keski-iältään noin 150-vuotias ja jolla kesti tuhansia vuosia kehittyä näillä kivikkoisilla rinteillä.”
Holban kertoo, että hakkuiden hallinnoija on valtio-omisteinen yhtiö Romsilva.
”On huolestuttavaa, että kyseessä on valtio-omisteinen toimija, jolla mielestäni pitäisi olla erityinen vastuu tehdä työnsä hyvin.”
Noin sadan metrin päässä hakkuualueesta tie loppuu ja neitseellinen metsä alkaa. Joki solisee. Sen viertä kulkee kapea lumen peittämä polku halki molemmilla puolilla kasvavan ikimetsän. Päätämme matkamme tähän.
Puun pimeät markkinat
Romaniassa puulle on kova tarve, koska maaseudulla noin 3,5 miljoonaa kotia lämpiää puulla. Kävellessämme takaisin Holban kertoo puun pimeistä markkinoista, joilla hän tarkoittaa verottamattoman puun myymistä laittomilla markkinoilla.
”Romaniassa laiton puukauppa on suosittua köyhyyden takia. Näemme usein, että metsänhoitajat käyttävät tätä hyväkseen ja kannustavat siihen. Paikallisille yhteisöille se on taloudellisesti edullisempaa, koska joissakin tapauksissa hinta on laittomilla markkinoilla jopa puolet laillisesta hinnasta.”
Romaniassa tehdään joka viides vuosi kansallinen metsäinventaario siitä, kuinka paljon puuta poistetaan metsistä vuosittain.
”Vuonna 2018 julkaistussa inventaariossa havaittiin suuri ero: arvioitiin, että Romanian metsistä poistettiin vuosittain noin 38 miljoonaa kuutiometriä puuta, mutta virallisesti paperilla ilmoitettu määrä oli vain 18 miljoonaa kuutiometriä.”
Holbanin mukaan uusimmassa inventaariossa virallisesti ilmoittamattoman puun määrä on pienentynyt noin puoleen, mitä hän pitää kuitenkin vielä merkittävänä määränä.
”Se mitä maasta puuttuu ovat poliitikot, jotka ovat valmiita ottamaan askeleen ja selittämään paikallisille yhteisölle, että he voivat selviytyä ja menestyä taloudessa, joka ei perustu pelkästään luonnonvarojen hyödyntämiseen.”
Skandinaavinen malli on uhka
Holban korostaa, että Romanian arvometsiä hakataan myös ulkomaan markkinoille. Suuret tehtaat valmistavat puusta tuotteita vietäväksi kaikkialle maailmaan.
Suurimpien ostajien joukossa on saksalaisia ja itävaltalaisia yrityksiä, Holban sanoo. Hän mainitsee myös Ikean, joka on yhdessä tytäryhtiönsä Ingka Investmentsin kanssa Romanian suurin yksityinen metsänomistaja.
”Ikea ostaa puuta systemaattisesti tehtailta, jotka hankkivat puuta vanhoista metsistä, joita ei hoideta kestävällä tavalla. Olemme tehneet valituksia ja julkaisseet raportteja Ikean toiminnasta, mutta mikään ei ole muuttunut.”
Ikean arvioidaan hankkivan Romaniasta vuosittain noin 408 000 kuutiometriä neitseellistä puuta. Tämä vastaa noin 20 neliökilometrin arvokkaan metsän häviämistä – eli noin 2 800 jalkapallokentän verran.
”Meillä on vielä paljon hyvälaatuisia metsiä, mutta viime vuosien teolliset hakkuut ovat alkaneet levittäytyä ennen saavuttamattomissa oleville alueille, kuten Fagarasin vuoristojen sisällä”, Holban sanoo.
Holban puhuu myös siitä, kuinka Romaniassa hakkuita tehdään pitkälti myös käsi- ja hevosvoimin.
”Metsäteollisuus on muuttamassa sitä, miten metsätaloutta hoidetaan Romaniassa. Tankinkaltaisia raskaita metsänkeruukoneita halutaan tuoda esimerkiksi Ruotsista. Tämä tulee johtamaan hakkuiden koneellistumiseen”, Holban kertoo.
Holbanin mukaan ”skandinaavisen mallin” toimeenpanemiseksi Romanian haluaa uudistaa muun muassa hakkuuteiden leveyteen liittyviä rajoituksia.
”Tilanne on huolestuttava, sillä Romaniassa on jäljellä vain muutamia satoja tuhansia hehtaareja syrjäisiä metsiä. Jos ne hakataan, menetetään Romanian metsien ydin.”
Pikkulintu lennähtää yhdelle hakkuilta säästyneelle puulle.
”Olisi järkyttävä menetys myös Euroopan unionille menettää viimeiset luonnonmetsänsä aikana, jolloin meillä on tieto ja ymmärrys niiden arvosta. Meiltä puuttuu vain poliittista tahtoa estää tämä.”
Juttua päivitetty 25.3.2026 klo 18.40:
Romania on ollut EU-komission rikkomusmenettelyssä laittomien hakkuiden ja kansallisen valvonnan puutteiden vuoksi, ei Natura 2000 -alueiden hakkuiden takia.
Kuusi vuotta sitten EU-komissio antoi Romanialle kuukauden aikaa selvittää asia, ei kahta kuukautta.
Tarkennettu tietoja laittoman puun määrän muutoksesta.
Juttua päivitetty 26.3.2026 klo 12.20:
Täsmennetty muotoilua EU-komission Romaniaa kohtaan käynnistämästä rikkomusmenettelystä. Rikkomusmenettelyn syynä ovat sekä kansallisen valvonnan ja julkisuuden puutteet, ympäristövaikutusten arvioimattomuus metsäpäätöksiä tehtäessä että Natura 2000 -alueiden menetykset.
Jutun droonikuvat on ottanut Ion Holban.
Jutun kirjoittamista on tuettu Koneen säätiön Metsän puolella -apurahalla.
