”Oli tosi vaikea löytää kirjoja, joissa mustat ja ruskeat ihmiset ovat pääosassa, varsinkin jos haluaa lukea suomeksi”, muistelee Aracelis Correa POC-lukupiirin alkuaikoja. POC tulee sanoista people of colour. Correa pitää yhdessä Téri Zambranon kanssa vertaistuellisia lukupiirejä ”mustille ja ruskeille tyypeille”. He järjestävät monenlaisia kirjallisuustapahtumia, joiden keskiössä ovat globaalin enemmistön – ei-valkoisten ihmisten – tarinat, ja esittelevät tällaisia kirjoja somessa ja nettisivullaan.
Musta, ruskea ja valkoinen viittaavat ulkonäön ohella kulttuuriin ja kokemuksiin. Mustuus ja ruskeus tuntuvat usein valkoisen kulttuurin keskellä erilaisuutena ja ulkopuolisuutena. Ja vaikka tulisi nähdyksi valkoisena, esimerkiksi omat perhesuhteet tai tavat voivat olla erilaisia kuin ympäröivässä kulttuurissa. Siksi mustien ja ruskeiden tyyppien, tai muiden kuin valkoisten, kirjoittamat kirjat ovat tärkeitä peilauspintoja. Kirjoissa vetoavat ulkoisten asioiden, kuten esimerkiksi miten hiuksia kuvaillaan, ohella kulttuuriset ilmiöt, kuten uskonnot, maailmankatsomukset tai tutut tavat ihmissuhteissa.
”Päätimme heti, kun aloimme tietoisesti valita ja lukea näitä kirjoja, että perustamme myös lukupiirin, ja että siihen tulee vain mustia ja ruskeita ihmisiä, jotta se pysyy vertaistuellisena”, Correa kertoo.
Lukupiirin jäsenet löydettiin Students of Colour -opiskelijajärjestön kautta. Suljettu vertaistuellinen lukupiiri toimii muuten kuin mikä tahansa lukupiiri, mutta luo vapaamman ja turvallisemman tilan keskustella. Vertaistuellisessa ryhmässä kokemuksia ja taustaoletuksia ei tarvitse selittää. Ei myöskään tarvitse pelätä kohtaavansa toiseuttavia ennakkoluuloja, joihin voi törmätä lähes missä muussa tilanteessa tahansa.
”Päästään keskustelemaan itse kirjoista. Saadaan se sama lukupiirikokemus, jonka valkoiset saa missä tahansa lukupiirissä. Alussa oli enemmän sitä, että keskusteltiin siitä, että miltä tuntui lukea mustien ja ruskeiden ihmisten kirjoja, mutta nykyisin vähemmän, kun tapahtumissa käy samoja ihmisiä”, Correa ja Zambrano kertovat toisiaan täydentäen.
Tuttujen kesken lukupiirissä keskustellaan välillä myös muista asioista, varsinkin, jos moni on jättänyt kirjan kesken. Avoimissa tapahtumissa pysytään tarkemmin itse kirjaan liittyvissä asioissa, jotta kaikki ehtivät kertoa näkemyksistään.
Kirjavinkkausta kaikenikäisille
Viidessä vuodessa lukupiiriprojekti on kasvanut tapahtumajärjestämisen lisäksi monipuoliseksi kirjavinkkauspalveluksi, joka vierailee myös kouluissa ja kirjastoissa. Alkuperäinen lukupiiri toimii edelleen.
Idea kirjavinkkauksesta sai alkunsa siitä, miten vaikeaa sopivia lukupiirikirjoja oli löytää. Kirjojen valinnalle oli ja on yhä myös muita kriteerejä kuin musta tai ruskea kirjoittaja: ”Vältämme kärsimystarinoita tai traumapornoa, etenkin jos se liittyy rasismiin tai orjuuteen. Voi olla muita rankkoja teemoja, mutta ei sitä, että kirja on vain näistä teemoista”, Correa tarkentaa.
”Etsimme kirjoja eri paikoista, esimerkiksi erilaisilta listoilta netistä. Haen niitä myös kirjastosta maiden perusteella ja sitten googlaan kirjailijan, että onko valkoinen vai ei”, hän jatkaa. Zambrano kuljeskelee kirjastossa, katselee kirjojen takakansia, ja googlaa kirjailijoiden nimiä.
Black lives matter -aktivismi lisäsi kiinnostusta mustien ja ruskeiden kirjoihin, ja sen jälkeen teoksia on ollut helpompi löytää, mutta lukupiiriläisiä se ei auta, jos kirjoja ei ole suomennettu. Correa ja Zambrano haluavat lukea suomeksi.
”On tärkeää nähdä omalla äidinkielellä sanat, joilla ruskeita ihmisiä kuvaillaan ja saada lukea meidän kaltaisistamme ihmisistä tarinoita, jotka tapahtuvat täällä, eikä jossain kaukana. Se tekee lukemisesta paljon läheisempää”, Zambrano sanoo.
Ennen lukupiiriä Correa oli lukenut vain ”yhden käden sormilla laskettavan määrän” kirjoja, jonka on kirjoittanut musta tai ruskea kirjailija.
”Silloin maailmakin tuntui valkoisemmalta. Kun on nähnyt itsensä kaltaisia ihmisiä, mustia ja ruskeita hahmoja eri rooleissa, niin on laajentunut ymmärrys siitä, mikä on mahdollista. Se ei tapahtunut vielä ensimmäisen kirjan kohdalla, mutta kun ollaan viisi vuotta luettu näitä kirjoja, niin koko ajan vahvistuu sen ymmärtäminen, että enemmistö maailman ihmisistä ei ole valkoisia.”
Vertaistukea kirjoista ja ihmisistä
POC-termi on lukupiirin pitäjille työkalu ja identiteetti, ja sen alle mahtuu monenlaisia taustoja. Kirjoja valitessa rajataan kuitenkin asioita.
”Olemme ottaneet aasialaiset kirjailijat mukaan, vaikka emme tiedä, pitävätkö kaikki aasialaiset ihmiset itseään mustina tai ruskeina. Mutta meidän POC-ihmisille suunnattuihin tapahtumiin voi tulla itsemäärittelyn kautta, emme määrittele ulkoa päin kuka saa tulla mukaan”, Zambrano jatkaa.
Suosittuja tapahtumia ovat lukupiirien lisäksi lukuhetket, joissa kokoonnutaan yhteen ja luetaan omia kirjoja.
”Monille se on tila, jonne tullaan rauhoittumaan ja keskittymään. Kotona laittaisi helpommin telkkarin päälle. Tulee hyvänlainen paine lukea”, Zambrano pohtii.
POC-lukupiirillä on Tekstin talolla kirjastohuoneessa oma kirjahylly, jossa on Correan ja Zambranon lukupiirin kriteerien mukaan valitsemia kirjoja. Sieltä voi tapahtumissa valita kirjoja luettavaksi, löytää lukuvinkkejä ja keskustella lukukokemuksista. Kävijät vaihtavat kirjavinkkejä myös keskenään.
Tapahtumat kokoavat yhteen erilaisia ihmisiä. Nykyisin osa on avoimia aivan kaikille, ja esimerkiksi kirjastojen tapahtumissa käy usein lapsia vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa.
”Kysymme lapsilta ikää ja ihmisiltä yleensä, että millaisesta kirjallisuudesta tykkäävät, ja sitten vinkkaamme sen perusteella”, Zambrano kertoo.
Lapset lukevat vähemmän kuin ennen ja koululaisten lukutaidon heikkeneminen näkyy esimerkiksi Pisa-tuloksissa. Zambrano ja Correa kiertävät nyt kouluissa esittelemässä kirjoja ja jakamassa kirjapaketteja Taiteen edistämiskeskuksen tuella.
”Moni on voinut jättää lukemisen, jos ei ole löytänyt tarinoita, joihin voi samaistua”, Zambrano pohtii.
Correan ja Zambranon kokemusten mukaan lapset ovat innoissaan kirjoista.
”Lapset ovat tosi innoissaan jo kansista, joissa näkevät itsensä. Ja että hahmot tekevät samoja asioita kuin he itse”, Correa kertoo.
”Ja siitä, kun näkevät sen kirjamäärän, että on näin paljon POC-kirjoja”, Zambrano lisää.
Lasten ja nuorten aidot reaktiot ovat tärkeää palautetta. ”Parasta on, kun ollaan ensin esitelty kirjoja ja sitten lapset saavat tulla hakemaan niitä – ja sitten lapset oikein juoksevat kohti niitä kirjoja”, Correa kertoo.
Lisää nuortenkirjoja
Yhä suurempi osa suomalaisista lapsista ja nuorista on mustia ja ruskeita. Suomalaisia lastenkirjoja, joissa on mustia ja ruskeita päähenkilöitä löytyy kyllä, mutta nuortenkirjoja on vähemmän.
”Lasten keskuudessa Ernest Lawsonin Höpersankarit on todella suosittu sarja. Siinä on fantasiakaupunki, joka sijoittuu Suomeen, ja kirjoissa myös leikitään suomen kielellä. Kati Hiltusen runotrilogia on myös hyvä”, Correa suosittelee. Hiltunen, jonka isä on vietnamilainen, kirjoittaa muun muassa juurien etsimisestä.
Suomalaisia POC-nuortenkirjoja Correa ja Zambrano ovat löytäneet harmillisen vähän. Koulutapahtumissa on käynyt ilmi, että äidinkielenopettajatkin kaipaavat niitä. ”Kieli on ihan eri tavalla rikasta, kun siinä ei ole käännöstä välissä. Ja jos on tuttuja paikkoja tai slangia, niin sillä saa tuotua tarinaa lähemmäksi, ettei aina olla esimerkiksi amerikkalaisessa todellisuudessa”, Correa vertaa.
Lukupiiri on vienyt Zambranon ja Correan kiertämään Suomea. Harrastusprojektista on kasvanut yhdistys, ja hanketta ovat tukeneet monet säätiöt ja Etelä-Suomen kaupungit.
Vaikka kirjallisuus on työtä, se on Zambranolle ja Correalle edelleen myös tapa rentoutua.
”Kirjallisuus on toinen elämä. Se on pakoa omasta elämästä ja viihdettä siinä missä elokuvatkin”, Correa sanoo.
Zambranolle kirjallisuudessa tärkeintä on erilaisten maailmojen kohtaaminen. Se, että pääsee toisen ihmisen pään sisään.
Lukupiirikonkarit neuvovat omasta lukemisyhteisöstä haaveilevaa seuraamaan halujaan: ”Jos olet kiinnostunut jostain aiheesta, vaikka tietynlaisesta fantasiasta tai sarjakuvista, niin voit olla varma, että moni muukin on.”
Juttu on ilmestynyt Voiman ja Le Monde diplomatiquen Suomen edition Kirjallisuusliitteessä. Liitteen löydät Voiman 7/25 välistä.
