Pahan puun metsä kaukana on
onnellinen elää kaukana siitä
Vaan ei vie tie miehiä maan
valoon, eikä aina onnea riitä
Vihreä vaara houkuttaa,
myötälettä pitkin helppo on kulkee
syvemmälle ryteikköön hukuttaa
pahan puun metsä sisäänsä sut sulkee
Näin riimitteli Martti Syrjä vuonna 1982 Eppu Normaalin kappaleessa Pahan puun metsä, jossa metsä koetaan vaarallisena paikkana.
Metsästä ei laulettu suomalaisessa rocklyriikassa juurikaan 1970-luvulla. Metsä mainitaan Jussi Raittisen pöhkössä rockrallissa Metsämökin tonttu, joka voitti Syksyn sävel -kilpailun vuonna 1974. Rauli Badding Somerjoki tunnelmoi vuonna 1978 ilmestyneessä biisissä Sininen metsä korvessa kulkemisesta. Biisin tyylilaji on kuitenkin enemmän iskelmää kuin rockia.
Metsän toi laajemmassa mitassa suomalaiseen rocklyriikkaan 1970-luvun lopussa virinnyt vihreä liike ja sen mukana levinnyt ympäristötietoisuus.
Tunnetuimpia ja hienompia metsänsuojeluaiheisia kappaleita on vuonna 1988 ilmestynyt Freud Marx Engels & Jungin Mystinen metsätyömies, joka on Pekka Myllykosken käännös Michael Murpheyn biisistä Cosmic Cowboy. Boheemina luonnonsuojelijana tunnetun Myllykosken käännöksessä kritisoidaan äestettyjä hakkuuaukioita ja haaveillaan sokerin panemisesta monitoimikoneiden tankkeihin. Mystinen metsätyömies vannoo kansalaistottelemattomuuden nimeen.
Vielä syvemmälle suomalaiseen metsään Freud Marx Engels & Jung vie kuulijan laulaessaan Aleksis Kiven sanoin: ”Metsänpoika tahdon olla sankar jylhän kuusiston. Metsän poika tahdon olla, Tapiolan vainiolla karhun kanssa painii lyön ja maailma unholaan jääköön.” Nämä Metsämiehen laulun sanat sattuivat sopimaan täydellisesti Black Sabbathin Paranoidin säveleen, jota paremmin kantribändinä tunnettu Freukkarit soitti sangen metallisena versiona. Kiven perustavaa laatua oleva metsäruno istui täydellisesti Black Sabbathin raskaaseen sävelkieleen luoden tekstiin aivan uusia tasoja.
Leevi and the Leavingsin yltiöromanttisessa akustisessa balladissa Surumetsien talvimorsian vuodelta 1986 ei ole Gösta Sundqvistille tyypillistä ironiaa ja huumoria. Huilulla, akustisilla kitaroilla ja jousikvartetilla sovitetussa kauniissa kappaleessa lauletaan häitään talvisessa metsässä odottavasta morsiamesta. Sundqvistin herkässä tekstissä on mukana pieni ripaus luonnonsuojelullisia teemoja.
Suurimassa osassa suomalaisen rockin metsäaiheisia biisejä on metsän mystifiointi suojelua suuremmassa roolissa.
Tämä ei ole pelkästään rockissa tapahtuva ilmiö, vaan metsä sadunomaisena ja mielikuvituksen liikkeelle panevana voimana on tuttu muussakin suomalaisessa ilmaisussa kuvataiteesta elokuviin. Oululainen äkkiväärää punkkia soittava Radiopuhelimet johdatti kuulijansa kuusten katveeseen suomalaisen metsämystiikan ja suoranaisen kauhun avituksella. Vuonna 1990 ilmestyneessä kappaleessa Tapio lauletaan julmasta ja armottomasta metsänjumalasta.
Tapio, metsän herra
Tapio, pahan liittolainen
Tapio, pimeyden ruhtinas
Tapio, hallitsee väkevän voiman
ollen kuolemanvaltias
Radiopuhelimien sanoittajat J. A. Mäki ja Jarno Mällinen ovat ottaneet vaikutteita Samuli Paulaharjun novellikokoelmasta Tuntureiden yöpuolta vuodelta 1934, jossa Lapin luonnossa tapahtuviin tarinoihin on sekoitettu yliluonnollisia ilmiöitä ja kauhukirjallisia aineksia.
Kauko Röyhkän kappaleessa Metsä kertoja on poika tai nuori mies, joka kokee metsän romanttiseksi paikaksi, jossa tyttöystävälle voi poimia kukan. Toisaalta biisissä kuuluu myös Röyhkän ilkikurinen puoli linnunpesän kivittämisen muodossa. Metsä on julkaistu vuonna 1984 ilmestyneellä Lauralle-albumilla, jolta löytyy myös toinen metsäaiheinen kappale Pähkinäpuu, jossa nuuhkitaan hurmioituneena metsän tuoksuja mielitietyn seurassa.
Oulussa kasvanut Röyhkä on luontoihminen ja Lapin-vaeltaja. Hänen teksteissään on pohjoista vimmaa. Kappaleessa Saksalaisten tuho lauletaan: ”Muista, älä koskaan pelkää pimeää, muista älä koskaan pelkää metsää, sillä metsä suojelee sua”. Lapin sotaan sijoittuvassa tekstissä saksalaissotilaat vaeltavat purovarren pensaikoissa ja synkässä metsässä, mutta kun he saapuvat avoimelle niitylle, heidät ammutaan. Heillä ei ole paikallisten asukkaiden vahvaa luontosuhdetta ja pelko metsää kohtaan kostautuu ankaralla tavalla.
Jarkko Martikaisen johtama YUP julkaisi vuonna 2001 albumin Lauluja metsästä, joka on suora käännös folkprogejätti Jethto Tullin albumista Songs from the Wood. Lauluja metsästä -albumista julkaistiin erikoispainos, jossa CD-kotelo oli sijoitettu puisen kotelon sisään. Vaikkei YUP:n albumilla suoranaisia metsälauluja olekaan, muun muassa biisissä Korppi kaiken yllä ja Seitsemän haaksirikkoista on mukana luontomystiikkaa.
Varsinaista metsien suojelusta on tehty lauluja yllättävän vähän myös myöhempinä vuosikymmeninä. Teemaa on käsitelty Mikko Saarelan kynäilemässä Talaskangas Rapissa vuodelta 1990, jolla Suomen rockeliitti keräsi rahaa Talaskankaan metsien suojeluun ja toi tärkeälle asialle näkyvyyttä. Vuosituhannen vaihteessa isoja yleisöjä puhuttelevien metsänsuojelulaulujen saralla on ollut varsin hiljaista.
Ne tulivat mun isäni maalle
ja veivät lapsuuteni rekoissa
sellutehtaalle
Hiteiksi metsiensuojelulaulut eivät ole myöskään kohonneet. Tunnetuimasta päästä on Maustetyttöjen vuonna 2020 julkaisema erinomainen kappale He tulivat isäni maalle, jossa arvostellaan hakkuita ja suomalaisen metsäteollisuuden ahneutta. Laulusta on tehty myös video, jossa Karjalaisen sisarukset laulavat verkkareissaan ja kumisaappaissaan aamuöisellä hakkuuaukealla. Videon ensiesitys oli Luonnonsuojeluliiton sivuilla. Biisillä tuettiin yli 60 000 suomalaisen allekirjoittamaa ”Avohakkuut historiaan” -kansalaisaloitetta.
Ne tulivat mun isäni maalle
ja veivät lapsuuteni rekoissa
sellutehtaalle
Ne näyttivät kirvestä ja käyttivät sahaa
ei nähneet metsää puilta
ei ees puitakaan
näkivät vain rahaa
Modernia metsäsuhdetta edustaa myös A.W. Yrjänän vuonna 2024 julkaisema Taivaanvalaja, jossa metsää kuvataan hellästi ja lämmöllä. Tekstissä kaivataan talviseen lumenpeittämään metsään, joka ilmastonmuutoksen myötä käy yhä harvinaisemmaksi ja etäisemmäksi erikoisolotilaksi.
Jutun kirjoittamista on tuettu Koneen säätiön Metsän puolella -apurahalla.
