”Meidän pitää kiertää Ecuadorin rajan kautta aina kun matkustamme kotiseudultamme Limaan”, Shapiom Noningo kertoo. Suorempi reitti sademetsäalueen läpi on hengenvaarallinen, koska mafiat uhkaavat luonnonsuojelijoita, hän kertoo toimittajille Limassa.
Noningo on Perun wampís-alkuperäiskansan itsehallintoalueen johtaja. Hän on matkustanut pääkaupunkiin pitämään lehdistötilaisuutta Perun Amazonialla sijaitsevan kotiseutunsa tilanteesta. Ilmastokriisi ei ole Amazonin ainoa uhka: laiton puukauppa, huumekauppa, maatrokarit, kaivostoiminta ja öljynporaus uhkaavat sademetsäaluetta ja sen kansoja.
Perun valtio katsoo sivuun, kun kansat raportoivat rikoksista. ”Nykyinen hallitus on korruption heikentämä, samoin valvovat viranomaiset”, Noningo sanoo. ”Tämä näkyy hallintojärjestelmän joka tasolla aina maakunnista kunnalliseen hallintoon saakka.”
Wampís-kansaan kuuluvat yhteisöt ovat perustaneet itsehallintoalueen, joka perustuu perinteiseen hallintotapaan. ”Toimimme valtion rajojen sisällä, mutta olemme järjestäytyneet omalla tavallamme, joka kietoutuu aikaan, kulttuuriin ja identiteettiin”, Noningo kertoo toimittajille. Näin organisoitumalla yhteisön on helpompi asioida viranomaisten kanssa ja jättää virallisia valituksia. Hän viittaa Tarimat pujut –periaatteeseen eli wampís-kansan hyvän elämän käsitteeseen. Se on vaihtoehto eurooppalaiselle kehitysajattelulle, ja sen tarkoituksena on taata ”mukava elämä” myös tuleville sukupolville. Ihmisen ja luonnon oikeudet kietoutuvat ajattelussa yhteen.
Itsehallinnon neuvotteluprosessi kesti vuosia. Wampís-kansan paikalliset yhteisöt pitivät kymmeniä kokouksia ennen kuin itsehallintoalue saatiin perustettua vuonna 2015. Tuolloin 27 rekisteröidyn paikallisyhteisön edustajat sopivat hallinnon pelisäännöistä.
Wampísit kamppailevat olemassaolostaan. ”Läpi historian olemme eläneet harmoniassa luonnon kanssa, ja meillä on siihen vahva henkinen yhteys. Nyt olemassaolomme on vaarantunut, koska kaivostoiminta, öljynporaus ja maatrokarit uhkaavat aluettamme. Kaikkien yhteisön miesten ja naisten, kaikkien tyttö- ja poikalasten ja vanhusten täytyy puolustaa metsää ja itse elämää, maaemoa, joka suojelee meitä.”
Kamppailu on kannattanut. YK on kirjannut itsehallintoalueen Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma UNEP:n alaiseen ICCA-rekisteriin. Sinne kirjataan alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen suojelemat alueet. Yhteisö tavoittelee tilanteelle kansainvälistä painetta, jotta myös Perun hallitus takaisi kansojen oikeuksien toteutumisen. Nyt valtio suhtautuu wampísien itsehallintoon nihkeästi.
Neljä viidesosaa alueesta on luonnontilassa
Vallitsevan käsityksen mukaan globaali ympäristöhätätila johtuu ”ihmisen toimista”. Lähemmin tarkasteltuna toisten ihmisten toimet ovat kuitenkin kestävämpiä kuin toisten. Alkuperäiskansoihin kuuluu noin kuusi prosenttia maapallon väestöstä, ja heidän asuinalueillaan elonkirjo on säilynyt paremmin kuin muualla.
Itsehallintoalueen sihteeri Teófilo Kukush kertoo, miten wampís-kansa on asuttanut Ecuadorin ja Perun rajalla sijaitsevaa sademetsäaluetta yli 7 000 vuoden ajan. Yhteisön hallinnoima alue on kooltaan yli 1,3 miljoonaa hehtaaria.
”82 prosenttia meidän alueestamme on luonnontilassa. Olemme aina osanneet elää rauhassa luonnon kanssa siten, että sen tarjoamia rikkauksia ei ole hyödynnetty enempää kuin on kohtuullista”, Kukush sanoo.
Valtaväestön hallinnoimilla alueilla metsäkato etenee. Brasiliassa presidentti Lula da Silvan uudella kaudella kaavaillaan jättimäistä moottoritietä Amazonin sademetsän poikki. Metsän hakkuut, öljynporaus ja kaivostoiminta ovat tuottoisia elinkeinoja, samoin kuin karjatalous, jonka tieltä metsää kulotetaan. Etelä-Amerikassa monet maat lisäksi harjoittavat aktiivista asutuspolitiikkaa, jonka myötä ihmisiä muuttaa Amazonialle muilta alueilta, mutta heillä ei ole samanlaista suhdetta ympäristöön kuin sitä perinteisesti asuttavilla kansoilla. Se on Noningon mukaan ongelma: ulkopuolelta tulevat näkevät Amazonian raaka-ainevarastona.
”Vetoamme ulkopuolelta tuleviin ihmisiin: älkää aloittako täällä ekobisneksiänne. On tärkeää, että voimme saada tuloja omista metsistämme. Yhteisömme osaa hoitaa niitä vastuullisesti”, Noningo sanoo.
Wampísien itsehallintoalue saa rahoitusta kansainvälisiltä kehitysjärjestöiltä. Alueella on kartoitettu luontoarvoja ja ilmastonmuutoksen torjumisen kapasiteettia, minkä lisäksi monet wampísit ovat kouluttautuneet ja näin voineet parantaa luontoelinkeinoista saamiaan tuloja.
Kenen mailla?
Keskeinen konflikti ympäri maailmaa liittyy alkuperäiskansojen ja valtioiden väliseen kiistaan: kenelle maa kuuluu? Wampísien mukaan heille, vuosituhantisen perinteisen maanhallintaoikeuden nojalla. Perun valtion mukaan sille, vuodesta 1821 alkaen, kun valtio itsenäistyi Espanjan siirtomaavallan alta. Alkuperäiskansojen oikeudet ovat institutionaalisesti tunnustettuja, mutta käynnissä on silti jatkuva konflikti.
YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista ja ILO:n yleissopimus 169 sitoo allekirjoittaneita jäsenmaita. Niiden pitäisi kunnioittaa kunnioittaa alkuperäiskansojen oikeutta maan hallinnointiin ja perinteiseen elämäntapaan. Peru on ratifioinut sopimuksen, mutta käytännössä oikeudet eivät toteudu, itsehallintoalueen luonnonsuojelujohtaja Doris Yakum Tello kertoo.
”Tällä hetkellä kukaan ei kysy alueen asukkailta, haluammeko antaa raaka-aineita vientiin”, Tello sanoo. Hän puhuu omalla kielellään, joka tulkataan espanjaksi.
Lain mukaan yritysten pitäisi järjestää ennakkokuuleminen eli etukäteen neuvotella sen kansan kanssa, jonka maille tullaan laillisesti etsimään mineraaleja ja luonnonvaroja. Näin ei usein kuitenkaan tehdä.
Suurin ongelma ovat rikolliset. Wampísien alueella on kultaesiintymiä, jotka houkuttelevat rikollisjoukkoja perustamaan laittomia kaivoksia. Niissä käytetään vanhaa teknologiaa kuten elohopeaa kullan erottamiseksi kivestä. Kaivokset eivät suodata jätevesiään mitenkään, vaan laskevat myrkyt suoraan jokiin. ”Arvatkaa, mitä se tekee ihmisen elimistölle, kun juomaveden seassa on elohopeaa”, Noningo sanoo. Lisäksi sekä laillinen että laiton öljynporaus aiheuttavat vuotoja vesistöön, ja ne sairastuttavat jokien varrella asuvia ihmisiä.
Kodinsuojelujoukot turvana
Suomi ei ole ratifioinut ILO:n sopimusta. Saamenmaalla käydään samaa kamppailua ihmisoikeuksista kuin Amazonialla, mutta Etelä-Amerikassa alkuperäiskansojen johtajat ovat hengenvaarassa. Viime vuosina kymmeniä johtajia on murhattu, eikä syyllisiä useimmiten saada kiinni.
Teófilo Kukushin ja Shapiom Noningon mukaan tekijät ovat ulkopaikkakuntalaisia. Perulaisten lisäksi alueella liikkuu paljon kolumbialaisia ja venezuelalaisia rikollisia, he kertovat. Naapurimaa Venezuelan pitkittynyt kriisi on työntänyt vankiloista vapautettuja rikollisia naapurimaihin, ja se näkyy Perun rikostilastoissa.
Sen vuoksi wampís-yhteisöt ovat järjestäytyneet ”kyliensuojeluskunniksi” tai kodinsuojajoukoiksi, jotka puolustavat kyliä ja häätävät maanvaltaajia tiehensä. Noningon mukaan se on välttämätöntä, koska armeija ja poliisi eivät ole suojelleet ihmisiä, vaan ne ovat jättäneet heidät oman onnensa nojaan ja uhkailijoiden armoille.
”Olimme tyrmistyneitä, kun armeija alkoikin häiritä kodinsuojelujoukkojamme ja uhkailla meitä oikeustoimilla, vaikka haluamme nimenomaan vaatia oikeutta. Oikeat syylliset jäävät rankaisematta”, Noningo kertoo.
Valtaosa Shapiom Noningon, Teófilo Kukushin ja ja Doris Yakum Tellon ajasta kuluu erilaisten tuomioistuinprosessien parissa sekä neuvottelussa viranomaisten kanssa.
”Emme halua konfliktia, haluamme käydä dialogia ja elää rauhassa. Haluamme, että luonto palautuu ennalleen”, Noningo sanoo. Wampís-johtajat korostavat, ettei itsehallinto tarkoita uhkaa valtion suvereniteetille, mutta oikeuksien puolesta kamppailu on välttämätöntä. Doris Yakum Tello sanoo, että vaihtoehtoja ei ole, jotta kansa voi selvitä.
”Tällä taistelulla tulee olemaan positiivinen loppu. Yhteisömme jäsenet, jotka katsovat meitä taivaasta, nykyiset aikuiset ja heidän lapsensa, samoin kuin tulevat sukupolvet, tulevat olemaan ylpeitä siitä, että voitamme.”
Artikkelin kirjoittamista on tuettu Koneen säätiön Metsän puolella -apurahalla.
