Maailman kolmanneksi suurimmassa demokratiassa Indonesiassa järjestettiin parlamentti- ja presidentinvaalit helmikuun puolivälissä. Noin kahdesta miljoonasta äänestäjästä 78 prosenttia kävi uurnilla, ja tulos oli odotetun mukainen. Oikeistopopulistisen Gerindra-puolueen ehdokas, puolustusministeri Prabowo Subianto voitti noin 58 prosentin ääniosuudella annetuista äänistä. Hänellä oli kakkosmiehenään väistyvän presidentti Joko ”Jokowi” Widodon poika Gibran Rakabuming Raka.
Toiseksi kisassa ylsi islamistien ääniä kerännyt sitoutumaton Anies Baswedan ja kolmanneksi Ganjar Pranowo, demokraattisen PDIP-puolueen ehdokas. PDIP on islaminuskoisen maan suurin puolue, ja se keräsi suurimman äänimäärän samanaikaisesti pidetyissä parlamenttivaaleissa. Puolueeseen on kuulunut jo vuodesta 2004 myös väistyvä presidentti Jokowi – ainakin tähän saakka.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Andreas Harsono kertoo Voimalle sähköpostitse, että Jokowi käytännössä petti oman puolueensa asettumalla Prabowon taakse. Jokowi on viime aikoina varautunut huolellisesti siihen, ettei hänen tarvitse laskeutua vallan huipulta, vaikka hänen sallitut kaksi viiden vuoden vaalikauttaan presidenttinä ovatkin ohi.
”Jokowin sisäpiiristä kerrotaan, että hän aikoo ottaa vallan parlamenttivaalien toiseksi suurimmassa [keskustaoikeistolaisessa] Golkar-puolueessa saadakseen vaikutusvaltaa Prabowon koalitiossa”, kertoo Harsono. ”Jokowi ajattelee, että suuri puolue takanaan hänestä olisi vastavoimaksi uudelle presidentille.”
Prabowo on ollut presidentinvaaleissa ehdolla kahdesti aiemmin Jokowin vastaehdokkaana, huonolla menestyksellä.
Jokowi valittiin ensimmäistä kertaa Indonesian presidentiksi vuonna 2014, ja hän on kaiken aikaa ollut huomattavan suosittu, mikä johtuu pitkälti hänen maineestaan vaatimattomana työväentaustaisena köyhien ystävänä. Myös Kiinan sijoitusten varassa kohisten kasvanut talous on edesauttanut Jokowin suosiota. Hänen maineensa on kuitenkin viime aikoina kolhiintunut.
Indonesian lakia muutettiin hiljattain niin, että Jokowin 36-vuotias poika Gibran Rakabuming Raka pystyi asettumaan varapresidenttiehdokkaaksi Prabowon rinnalle. Aiempi ikäraja oli 40 vuotta, mutta perustuslakituomioistuinen päätuomari Anwar Usman – joka on Gibranin setä ja Jokowin lanko – laski ikärajaa.
Jokowia on syytetty myös siltarumpupolitiikasta, millä tarkoitetaan valtion varojen kanavoimista paikallisesti omaa poliittista hyötyä varten. Jokowin hallinto ilmoitti kolme kuukautta ennen vaaleja, että jokainen Indonesian piirikunta saisi valtion budjettiin aiemmin suunnittelemattomia varoja infrastruktuurin parantamiseen. “Hallitus on yksinkertaisesti sitoutunut työskentelemään kansan eteen, ei kenenkään muun. Älkää tehkö tästä poliittista”, kommentoi Jokowi The Jakarta Postin mukaan.
Voittajan synnit
Nyt valtaan valitun Prabowon sanotaan johtaneen massamurhiin syyllistyneitä joukkoja 1970- ja 1980-luvuilla muun muassa Itä-Timorilla. Silloin oli vallassa autoritaarinen presidentti Suharto, joka oli kaapannut vallan vuosien 1965–1966 aikana. Tuolloin kommunistit ajettiin pois maasta ja noin miljoona ihmistä surmattiin.
Prabowoa, jonka appiukko Suharto oli, syytetään myös muun muassa kahdenkymmenen demokratia-aktivistin kidnappauksen järjestämisestä 1990-luvun lopulla. Heistä kolmeatoista ei ole koskaan löydetty. Kenraali Prabowon ura armeijassa päättyi vuonna 1998 Suharton vallasta luopumisen jälkimainingeissa.
Usein demokratianvastaisesti puhunut Prabowo kieltää itse kaikki ihmisoikeusrikkomukset. Hänen tämänkertainen kampanjansa käytti vahvasti hyväkseen sosiaalista mediaa, etenkin TikTokia, ja se sai tehokkaasti häivytettyä Prabowon verisen armeijan kenraalin maineen. Netissä pyöri vaalien alla lukuisia viraaleja videoita, joissa Prabowo tanssi kuin hellyttävä nallekarhumainen isoisä. Virallisissa kampanjamainoksissakin käytettiin usein vain hänen avatartaan eli virtuaalista piirroshahmoa.
Mutta toisin kuin kaksi mutta presidenttiehdokasta, Prabowo kieltäytyi vastaamasta vaalien alla Human Rights Watchin kyselyyn, joka kartoitti ehdokkaiden ajatuksia keskeisistä ihmisoikeuskysymyksistä Indonesiassa.
”Se ei ollut hyvä merkki. Hän ja hänen väkensä voivat olla haluttomia vastaamaan, sillä kyselyn tulokset saattavat selkeästi erota siitä, mitä he todellisuudessa aikovat tehdä”, kommentoi Andreas Harsono.
Prabowo otti ennen vaaleja tarkoituksella etäisyyttä fundamentalistisiin islamisteihin, mutta monet pohtivat, millainen asema heillä tulee maassa olemaan Prabowon kaudella.
”Prabowo on kerännyt islamistien kannatusta alkaen vuodesta 1991, kun presidentti Suharto lähentyi heitä Indonesian armeijan voimasuhteita tasapainottaakseen. Tämä asetelma on olemassa edelleen. Mutta aivan kuin Suharto ja muut populistit, Prabowo tulee presidenttinä häilymään islamistien ja indonesialaisen valtavirta-ajattelun välillä. Ongelmaksi muodostuu se, millä tavoin tämä heiluriliike tulee vaikuttamaan etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin.”
Demokratian ahdinko
Harsono kertoo, että keskusvaalikomitea ei ole maaliskuun alkuun mennessä vielä vahvistanut vaalien virallista tulosta, vaan se on raportoinut ongelmista sähköisessä tiedonkulussa heidän tietojärjestelmiensä ja vaalipaikkojen välillä.
”PDIP ja kaksi muuta suurta puoluetta aikovat pitää erityisiä istuntoja parlamentissa epäillyn vaalivilpin vuoksi, ja tämän presidentti Jokowi on yrittänyt estää.”
Harsonon mukaan Indonesian demokratian ongelmat kumpuavat sekä maan verisestä historiasta että modernin yhteiskunnan ilmiöistä.
”Ensimmäiseksi, maassa ei ole koskaan käyty läpi menneitä ihmisoikeusrikkomuksia kuten vuoden 1965 joukkomurhia ja muita verilöylyjä. Niistä vastuussa olevat miehet ovat saaneet pitää poliittisen ja taloudellisen valtansa. Toiseksi, TikTok on suoraan heikentänyt journalismia. Kolmas keskeinen ongelma on ollut Jokowin siltarumpupolitiikka.”
Uhattuna on myös vapaa media ja kansalaisyhteiskunta. Jokowin kabinetin ministeri Luhut Binsar Pandjaitan veti kaksi aktivistia oikeuteen kunnianloukkauksesta, koska he olivat puhuneet julkisesti armeijan salaisista Papuan kultavarantoihin liittyneistä operaatioista. Aktivistit saivat oikeudelta vihdoin vapauttavan päätöksen tammikuussa 2024.
”Indonesian demokratia ei ole koskaan ollut tällaisessa alennustilassa sitten Suharton. Meidän täytyy tehdä paljon töitä säilyttääksemme sen rajallisen medianvapauden, joka meillä vielä on, ja vielä enemmän töitä sananvapauden eteen.”
Korjattu virheellinen tieto 18.3.2024 klo 9.50: Prabowon ei ole kerrottu osallistuneen Suharton vallankaappauksen aikaisiin massamurhiin, kuten jutussa aiemmin sanottiin, vaan hänen kerrotaan johtaneen massamurhiin syyllistyneitä joukkoja 1970- ja 1980-luvuilla.
