Kävely- ja pyöräilyteiden aurauksen laadun seurantaa on kehitetty kuluneen vuosikymmenen aikana useissa Suomen kaupungeissa. Neljä vuotta sitten Oulussa aurausurakoitsijat velvoitettiin pyörän selkään, ja vastaava käytäntö on levinnyt muihinkin kaupunkeihin, esimerkiksi Helsinkiin.
”Halusimme muistuttaa urakoitsijoita, että kyse on palveluammatista, eivätkä heidän asiakkaitaan ole palvelun tilanneet kaupungin virkamiehet, vaan kaupungilla liikkuvat ihmiset. Pyörän selästä selviää esimerkiksi, miten kulkemiseen vaikuttaa, jos tielle jää irtolunta”, kertoo liikenneinsinööri Harri Vaarala Oulun kaupungilta.
Väylien kunnon seurantaan on värvätty myös pyöräilyn harrastajia, talvipyöräilyagentteja. Toiminta keksittiin Oulussa viime vuosikymmenellä. Tampereella väylien kunnosta ovat päässeet raportoimaan halukkaat pyöräilijät nyt kahtena vuonna peräkkäin.
”Hakemuksia talvipyöräilyagenteiksi tuli lähes 200 ja lähes kaikki otettiin”, kertoo Tampereen Infran työpäällikkö Antti Sorvali.
Järjestelmä on ollut käytössä myös Joensuussa, Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä. Tampereen talvipyöräilyagenteilla on eri puolilla kaupunkia viisi eri reittiä, joista heiltä toivotaan palautetta. Oulussa kehotetaan myös kaupungin työntekijöitä pyöräilemään ja ilmoittamaan mahdollisista ongelmakohdista.
Tampereella väylien kuntoa seurataan myös videokuvaamalla reittejä. Oulussa teiden kuntoa tarkkailevat myös kolme kaupunkisääasemaa, jotka mittaavat lumen syvyyden lisäksi ilman ja tien pinnan lämpötilaa, ilmankosteutta, tuulen suuntaa ja nopeutta sekä lähettävät 360 asteen videokuvaa. Vastaavaa tekniikkaa on jo pitkään käytetty maanteillä.
Vaarala uskoo nykyisen laaduntarkkailun riittävän myös muiden pyörillä liikkuvien, kuten rollaattorien käyttäjien ja pyörätuolilla liikkujien tarpeisiin, ”koska heitä näkee talvisin Oulun kaduilla”. Hän muistuttaa, että varsinkin heitä varten, joiden on vaikea liikkua tai jotka eivät pääse ilman pyöriä liikkumaan, kevyen liikenteen väylät pitää pitää hyvässä kunnossa talvellakin.
Tampereen Sorvali myöntää, ettei auraussuunnitelmissa ole erikseen huomioitu pienipyöräisempien pyörien kuten rollaattorien ja senioriskootterien käyttäjiä, mutta pitää mahdollisena, että aurausjälkeä seurataan tulevaisuudessa heidänkin näkökulmastaan. Hän kannustaa myös kansalaisia ilmoittamaan mahdollisia vaaratilanteita aiheuttavista paikoista, esimerkiksi polanteista eli lumi- ja jääharjanteista, etenkin jos ne estävät liikkumisen.
Aurauksen etenemistä seurataan yleensä reaaliajassa GPS-paikantimien avulla ja useat kaupungit jakavat ajantasaista tietoa teiden ylläpidosta nettisivuillaan. Samoilla sivuilla voi lähettää palautetta katujen kunnosta.
