Juttu on osa Teknologia ei pelasta -artikkelien sarjaa, jossa tarkastellaan ihmisen suhdetta teknologiaan ja teknologian suhdetta yhteiskuntaan ja ympäristöön. Voit lukea sarjan muut osat täältä.
Maailman rikkaimman henkilön, Elon Muskin, omistama Neuralink etsii ensimmäisiä koehenkilöitä, jotka suostuvat asennuttamaan yhtiön valmistaman sirun aivoihinsa. Yhtiön tavoitteena on tuoda markkinoille teknologia, jonka avulla voitaisiin hoitaa erilaisia vammoja, kuten palauttaa näkökyky sokealle tai liikuntakyky halvaantuneelle. Muskin henkilökohtaiset visiot aivoihin asennettavista siruista ovat kuitenkin sairauksien hoitoa paljon pidemmällä. Hän haluaa luoda Neuralinkin avulla uuden paremman ihmisen.
Musk ei ole tavallinen bisnesmies, jonka ainoa päämäärä on tehdä mahdollisimman paljon rahaa. Rahaa Muskin täytyy tehdä saavuttaakseen suuremman päämääränsä, joka ei ole vähempää kuin ihmiskunnan pelastaminen ilmastonmuutokselta ja tekoälyn muodostamalta uhalta. Muskin suuria tavoitteita ovat tehdä ihmiskunnasta multiplanetaarinen laji, asuttaa Mars-planeetta ja lisätä ihmisten älyllisiä kykyjä, jotta tekoäly ei saisi meistä ylivertaista otetta.
Ihmisen rajoja rikkomassa
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra nosti tänä vuonna tulevaisuuden kehityssuuntia tarkastelevassa Megatrendit 2023 -raportissaan transhumanismin todennäköiseksi muutosvoimaksi, joka tulee määrittämään tulevaisuutta. Transhumanismissa pyritään parantelemaan ja muokkaamaan ihmisen ominaisuuksia radikaalilla tavalla.
Transhumanismi jatkaa valistuksen ja renessanssin myötä syntyneen humanistisen ajattelun perinteitä ihmisen nostamisessa elonkehän korkeimmalle jalustalle. Transhumanismissa tämä ajattelu on viety äärimmilleen, sillä siinä on kyse eräänlaisesta hyperhumanismista, jossa päämääränä on teknologian ja tieteen avulla ihmisen biologinen ja teknologinen muokkaaminen. Tähän voi kuulua esimerkiksi eliniän pidentämistä, kognitiivisen kapasiteetin lisäämistä, lihasvoiman kasvattamista tai uusien aistien luomista. Musk on visioinut, että Neuralinkin avulla aivot voitaisiin yhdistää tulevaisuudessa tekoälyyn ja ihmiset voisivat kommunikoida keskenään mikroaaltojen avulla telepaattisesti laitteiden tapaan.
Teknologian tutkija Timo Kylmälä Tampereen yliopistolta huomauttaa, että mitä suurempia nämä ihmisessä tehtävät muutokset olisivat, jossain vaiheessa ei välttämättä voitaisi puhua ihmisestä enää sellaisena organismina kuin se tällä hetkellä tunnetaan. ”Transhumanismin päätepisteenä voidaan pitää posthumaania olentoa, joka poikkeaa niin radikaalisti ominaisuuksiltaan ja kapasiteeteiltaan meistä, ettei sitä voi tunnistaa enää ihmiseksi”, hän sanoo.
Kylmälän mukaan transhumanismin keskeinen periaate on morfologinen vapaus muokata itseään henkisesti ja ruumiillisesti niin paljon kuin se teknologian rajoissa on mahdollista. Mikäli urheilijaa muokataan geneettisesti tai elektronisesti juoksemaan nopeammin, se tekee hänestä yhden ominaisuuden tasolla yli-inhimillisen. Kykenisimme kuitenkin samaistumaan hänen kokemuksiinsa. Vaikka ihmisten kokemusta maailmasta määrittävät erot kulttuurissa, asuinpaikassa tai vauraudessa, kokemus ihmisenä olemisen rajallisuudesta tekee meistä silti hyvin samanlaisia.
”Jos transhumanistien visiot kävisivät toteen siinä, että eläisimme 500 vuotta tai voisimme tuplata aivojen prosessointinopeuden, sellaisen henkilön kokemus maailmasta olisi täysin erilainen kuin meidän. Mikäli ihmiset voisivat vapaasti esimerkiksi geeniteknologian avulla muokata itseään ja muokkaisivat eri suuntiin, emme ymmärtäisi enää yhtä hyvin toisiamme ja se muuttaisi tapojamme muodostaa yhteisöjä ”, Kylmälä pohtii.
Teknomiljardöörit transhumanismin asialla
Lukuisat teknologia-alan miljardöörit, kuten Elon Musk, upottavat tällä hetkellä miljardeja dollareita ylittääkseen ihmiselämää transhumanismin mukaan rajoittavat asiat, kuten sairaudet, ikääntymisen tai älykkyyden rajallisuuden. Tunnetuimmista miljardööreistä esimerkiksi Amazonin Jeff Bezosilla, Googlen omistavan Alphabetin Larry Pagella, Metan Mark Zuckerbergillä, OpenAI:n Sam Altmanilla, PayPalin Peter Thielillä sekä muun muassa Twitterin ja Blueskyn perustaneella Jack Dorseyllä on kaikilla omat ikääntymisen hidastamista tutkivat startuppinsa. Vaikka nämä yritysjohtajat eivät julkisesti ole tunnustautuneet transhumanisteiksi, niin Kylmälän mukaan heidän toimintansa on täysin linjassa transhumanististen päämäärien kanssa.
”Voidaan sanoa, että maailman vaikutusvaltaisimmilla ihmisillä on transhumanistinen agenda,” Kylmälä toteaa.
Transhumanismia esiintyy myös poliittisena liikkeenä, joka usein kytkeytyy libertaarisiin liikkeisiin ja niiden äärimmäisiin vapauskäsityksiin. Yhdysvaltojen tulevissa presidentinvaaleissa tätä ideologiaa edustaa demokraattien ja republikaanien ulkopuolinen ehdokas, transhumanistisen puolueen Tom Ross. Rossin tai hänen puolueensa menestys tuskin tulee olemaan kummoinen tulevissa vaaleissa. Kylmälä huomauttaa, että poliittisen transhumanismin asema voi kuitenkin muuttua tulevaisuudessa, kun Neuralinkin kaltaiset teknologiat yleistyvät ja muuttavat poliittista kenttää vastaanottavaisemmaksi transhumanismia kohtaan. Transhumanismin tulevaisuus riippuu täysin teknologian kehityksestä – vain yksi mullistus iän tai älyn manipulointitekniikoissa voi tehdä isosta osasta ihmisiä transhumanisteja.
