Artikkeli on julkaistu Voiman visionäärisessä talousliitteessä.
Voima-talous ilmestyi Voiman 2/2023 välissä ja Issuussa.
Löydät muut verkkosivuillamme julkaistut talousliitteen artikkelit täältä.
Demokraattinen talous on ihanne, jota tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Samalla demokraattisemman talouden puolestapuhujilla on edessään monen sukupolven mittainen taival: menee aikaa ennen kuin talouden itsestään selviksi kulmakiviksi asetetaan kilpailun, kyykyttämisen ja ahneuden sijaan ympäristön kestävyys ja ihmisten vapaa yhteistyö – niin vähän keskustelua vaihtoehdoista kapitalismille tällä hetkellä on niin julkisuudessa kuin taloustieteissä.
Perustulon, nelipäiväisen työviikon tai sitovien kansallisten päästörajoitusten kaltaisten reformien edistäminen on välttämätöntä. Yhtä tärkeää on välttää putoamista reformismin sudenkuoppaan, jossa kunnianhimoisista tavoitteista ja jo niistä keskustelemisesta luovutaan kerta toisensa jälkeen, koska niitä ei nähdä vielä ajankohtaisina.
Kestävän talouden malli
Osallisuustalous on taloustieteellinen malli demokraattisesta ja ekologisesti kestävästä taloudesta. Se tarjoaa rakenteellisia ratkaisuja nykyisen talousjärjestelmän keskeisiin puutteisiin, joista painavimpia ovat demokratian ja osallisuuden puute sekä ympäristötuhojen laajuus.
Osallisuustalouden ajatus on alkujaan yhteiskuntafilosofi Michael Albertin ja taloustieteilijä Robin Hahnelin kehittämä, mutta se perustuu pitkäaikaisiin ihanteisiin yhteistyöhön ja demokratiaan perustuvasta ja luotettavasti toimivasta talousjärjestelmästä.
Albertin ja Hahnelin lähtökohtana on, että yksilöt ja yhteisöt saisivat mahdollisimman paljon valtaa omassa elämässään ja mahdollisimman vähän valtaa muiden ylitse. Luottamus ja oikeudenmukaisuus lisäävät hyvinvointia ja kannustavat ahkeruuteen. Työmarkkinoiden oikkujen – kuten neuvotteluaseman, onnen ja perityn omaisuuden – sijaan tulee palkita ahkeruudesta ja vaivannäöstä.
Osallisuustaloudessa työntekijöiden itse johtamat yritykset tekevät yhteistyötä toistensa kanssa. Demokraattisilla yrityksillä on suora yhteys kuluttajiin ja toisiin yrityksiin tuotannon alkuvaiheista asti, jotta markkinakilvoittelulle tyypilliseltä kysynnän arvailulta ja hukkatuotannolta vältytään.
Työntekijöiden johtamat yritykset asettavat itse tavoitteensa ja päättävät siitä, miten työtä tehdään. Osallisuustaloudessa yrityksillä ja kuluttajilla on täysi valta johtaa omaa toimintaansa.
Eväitä ajatteluun ja uudistamiseen
Nykyhetken ongelmien ja ristiriitojen edessä osallisuustalouden kaltainen visio paremmasta taloudesta on kiistatta kaukainen. Täsmälleen osallisuustalouden tapaista taloutta tuskin koskaan nähdään. Sen ajatuksia voidaan kuitenkin käyttää korvaamattomana apuna nykyistä edistyneemmän talouden hahmottelussa ja rakentamisessa. Osallisuustalouden ideoita mukaileva visio taloudesta ruokkii rohkeaa ajattelua vaihtoehdottomuuden keskellä ja tarjoaa työkaluja uudistustyön tueksi.
Osallisuustalouden tekee erityislaatuiseksi sen kokonaisvaltaisuus. Se on vakuuttanut tässä erityislaatuisuudessaan viime aikoina muun muassa taloustieteilijä Thomas Pikettyn, joka kutsui taloustieteilijä Robin Hahnelin osallisuustaloutta esittelevää Democratic Economic Planning -teosta pakolliseksi luettavaksi demokraattisesta taloudesta ylipäätään kiinnostuneille.
Kaiken kaikkiaan osallisuustalouden idean tavoitteena on tarjota demokraattisia, taloustieteellisesti tiukan vertailukelpoisia ehdotuksia uuden talouden rakennuspalikoiksi ja vahvistaa ajattelua siitä, että pystymme organisoimaan taloutemme paljon nykyistä paremmin ja demokraattisemmin.
Kirjoittaja on tietokirjailija, luokanopettaja ja osallisuustalouden asiantuntijajärjestö Parecon Finlandin perustajia.
