“Urheilun avulla kansamme parhaaksi”, lukee Lauri “Tahko” Pihkalan muistomerkissä, joka seisoo Helsingin olympiastadionin kupeessa.

Pihkala oli urheilumies, joka vaikutti kiivaimmillaan sotien välisenä aikana. Parhaiten hänet muistetaan pesäpallon keksijänä ja koululaisten hiihtoloman alullepanijana. Pihkalan urheiluinnostuksen taustalla oli nationalismi ja jopa rodunjalostukselliset ajatukset. Kansallislajin isä ihaili esimerkiksi natsien kykyä ponnistaa terve kansakuntansa suureen sotaan. 

Pihkala ei kuitenkaan ollut ainoa eikä viimeinen, joka halusi tehdä suomalaisista nopeampia, korkeampia ja voimakkaampia urheilun avulla. Suomalaista kansakuntaa on rakennettu urheilukentillä hartiavoimin. Kirjaimellisesti.

Imagovoittoja urheilukentillä

Tutkija Jouko Kokkosen mukaan Suomessa kansakunnan rakentaminen urheilun keinoin liittyi ensisijaisesti olympialaisiin. Ensin Suomi sai kilpailla omana joukkueenaan, erillisenä Venäjän keisarikunnasta. Se oli yksi poliittinen voitto. Toinen oli itse urheilumenestys. Vuoden 1912 olympialaisissa Suomen joukkue saavutti 26 mitalia, kun Venäjä sai vain viisi. “Sillä saavutettiin huomiota juuri siellä missä haluttiinkin, eli länsimaissa. Paavo Nurmi oli 1920–30-luvulla Sibeliuksen ja Mannerheimin ohella tunnetuin suomalainen maailmalla. Muita ei sitten juuri tunnettukaan”, Kokkonen kuvailee.