Utsjokelainen Mihkku Laiti sai valtakunnallista huomiota räpätessään saameksi viime vuoden Talent Suomi -kilpailussa. Maaliskuussa elokuvateatterilevitykseen tulee Petteri Saarion Revontulten räppäri, joka kertoo Laitin perhetaustoista, elinympäristöstä ja siitä, miksi hän pyydettäessä lähti mukaan television viihteelliseen kykykilpailuun.
Elokuvan kuvaus (Antti Saario ja Petteri Saario) on laadukasta, ja siinä Lapin luonto näyttää niin kauniilta kuin vain saattaa. Samalla sen eloisa leikkaus (Matti Näränen) rinnastaa osuvasti erilaisia ympäristöjä ja aikatasoja. Kameran edessä nähdään päähenkilön ohella muitakin sympaattisia ja näkemyksellisiä henkilöitä.
Puhelimella Utsjoelta tavoitettu räppäri kertoo olevansa tällä kertaa kotiseudullaan vain käymässä. Elokuvan kuvaamisen jälkeen hän on ehtinyt käydä armeijan ja muuttaa Ouluun opiskelemaan.
Miltä valmis elokuva sen päähenkilöstä vaikuttaa?
Palaute on kyllä ollut hyvin positiivista ja haluan kiittää siitä Petteriä ja koko porukkaa. Tosi tärkeältä tuntuu, että elokuvassa onnistutaan rikkomaan vanhoja stereotypioita siitä, että me saamelaiset täällä vain ratsastamme jääkarhuilla ja asumme igluissa. Joku oli vielä äskettäin yllättynyt siitäkin, että meillä on täällä internet.
Miten määrittelisit omaa kulttuuri-identiteettiäsi?
Luokittelen itseni samaan aikaan sekä saamelaiseksi että suomalaiseksi. Juuri se tekee minusta minut, etten ole kummassakaan kulttuurissa ulkopuolinen. Yhtä lailla saunon ja huudan perkelettä torilla kuin puhun saamea sukujuhlissa gákti päällä.
Voimassa kerrottiin äskettäin ulkomaillakin nähdyistä Pauliina Feodoroffin Matriarkaatti-esitystaideteoksesta ja Biret Haarla Pieskin ja Gáddjá Haarla Pieskin Starting from Staring -tanssiesityksestä. Tuntuuko sinusta, että saamalaiskulttuurilla on tällä hetkellä erityistä nostetta?
Ehkä näin on, mutta olen ikäni puolesta huono puhumaan siitä, millaista huomio on aikaisemmin ollut. Oman aikani taiteessa saamelaisuus näyttää kyllä päässeen esiin. Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen kokeen taustamateriaaleista löytyi kirjailija Niillas Holmbergin haastattelu.
Miksi on tärkeää, että saamelaisuus saa huomiota myös valtakulttuurin piirissä?
Sitä kautta me saamelaiset voimme tuntea olevamme hyväksyttyjä ja tervetulleita. Negatiiviset ajatukset saamelaisista johtuvat yleensä siitä, että ennakkoluulot saavat tilaa tiedon puutteen takia. Historiassa esimerkiksi kouluissa ei saanut puhua saamen kieltä, mistä moni kantaa yhä kaunaa. Minun elämässäni ei tällaista ole näkynyt konkreettisesti, vaan meillä oli koulussa opetustakin saameksi.
Pitkään valmistelu laki saamelaiskäräjistä kaatui juuri eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Mitä ajatuksia se sinussa herättää?
Olen itse hyvin kaukana poliitikosta, mutta kertoohan se siitä, ettei poliittista tahtoa ollut riittävästi. Ajattelen, että viimeistään seuraavan eduskunnan olisi tärkeä viedä asia loppuun asti, jotta oikeudenmukaisuus tapahtuisi.
Mitä näköpiirissäsi on seuraavaksi?
No, restonomin opinnot alkavat syksyllä. Nyt keväällä heitän keikkaa siellä ja täällä, seuraavaksi Oulussa, Utsjoella, Norjan Kautokeinossa ja Helsingissä. Elokuvaan viitaten voisi sanoa, että kun ikää kun tulee, sitä oppii koko ajan tekemään enemmän ja paremmin. Samalla maailmankatsomus laajenee ja tietoisuus lisääntyy – ja tämäkin kaikki siirtyy musiikkiin.
Petteri Saario: Revontulten räppäri
Ensi-ilta 24.3.
