Ympäristöjärjestö Greenpeace tiedotti marraskuussa, että kansainvälinen energiakonserni Shell on haastanut järjestön oikeuteen. Öljyjätti vetoaa Greenpeacen alkuvuonna toteuttamaan mielenosoitukseen Shellin öljylautalla Pohjanmeren alueella, ja perustelee kanteen nostamista turvallisuushuolilla. “Oikeus protestoida on perustavanlaatuinen oikeus, jota kunnioitamme. Mutta se pitää tehdä turvallisesti ja lain puitteissa”, Shellin viestinnästä kommentoitiin uutistoimisto Reutersin mukaan.
Kyseessä on Greenpeacen historian suurin vastaava kanne. Shell vaatii järjestöltä 8,6 miljoonan euron suuruista summaa, mikäli Greenpeace ei lakkaa protestoimasta Shellin öljynporausinfrastuktuurien läheisyydessä pysyvästi.
Greenpeace arvioi Shellin kanteen olevan SLAPP-kanne (strategic lawsuit against public participation) eli kanne, jonka tarkoituksena on vaikeuttaa esimerkiksi aktivistien tai toimittajien työtä.
”Shell yrittää aivan selvästi hiljentää Greenpeacen ja saada rauhaa planeetan, ihmisten ja eläinten kannalta vaaralliselle toiminnalleen”, kommentoi Touko Sipiläinen, Greenpeacen Suomen maajohtaja. Hän sanoo kanteen olevan merkittävä uhka Greenpeacen toiminnalle.
Sipiläisen mielestä Shellin esiin tuomat turvallisuushuolet vaikuttavat näennäisperusteilta, joita ei olisi tarpeen puida oikeudessa. ”Greenpeace on äärimmäisen tarkka siitä, että kaikki mielenosoitukset toteutetaan turvallisesti. Greenpeace käy aktiivista dialogia kaikkien yritysten kanssa, joihin järjestön kampanjat kohdistuvat. Mielestäni on aikamoista, että juuri Shell, joka toiminnallaan aiheuttaa eksistentiaalisen turvallisuusuhan koko planeetalle, vetoaa turvallisuushuoliin.”
“Mielenosoitukset ovat osuneet”
Sipiläisen mukaan Shellille voi koitua merkittävää mainehaittaa SLAPP-kanteeksi tunnistettavan syytteen nostamisesta. ”Greenpeace on onnistunut tuomaan esiin Shellin äärimmäisen vaarallista ja kansainvälisten ympäristötavoitteiden kanssa yhteensopimatonta toimintaa. Shellin reaktio tuo esiin, että Greenpeacen mielenosoitukset ovat osuneet. Se, että Shell yrittää hiljentää heihin kohdistuvaa kritiikkiä tällaisin keinoin kuvastaa myös sitä, minkälainen yritys Shell on”, Sipiläinen pohtii.
Oikeusministeriön erityisasiantuntija Johannes Koskenniemi kommentoi SLAPP-kanteiden tarkoituksena olevan julkisen keskustelun rajoittaminen. Koskenniemen mukaan tämä toteutuu siten, että julkiseen keskusteluun osallistumisesta rangaistaan tai siihen osallistumisen kustannuksia nostetaan.
Häiriötarkoituksessa nostetut kanteet vaikuttavat kielteisesti myös demokratian toimivuuteen: ”Monipuolinen julkinen keskustelu on monella tapaa demokratian elinehto. Tässä mielessä kaikki sellaiset toimet, jotka kaventavat julkiselle keskustelulle olevaa tilaa tai vaimentavat siitä ääniä, heikentävät myös demokratian toimintaedellytyksiä.”
Siihen, onko Greenpeaceen kohdistuvassa kanteessa kyse SLAPP-kanteesta, Koskenniemi ei ota kantaa. SLAPP-kanteiden keskeiseksi tunnusmerkiksi hän tuo esiin seuraavan: ”SLAPP-kanteissa ei ole kysymys aidosta oikeudesta tai todellisesta oikeussuojan tarpeesta. Usein SLAPP-kanteen nostavat voimakkaat toimijat, jotka käyttävät hyväkseen esimerkiksi asianosaisten välistä epätasa-arvoa.”
SLAPP-direktiivi tulossa
Suomesta tunnetaan joitain SLAPP-tapauksia. Eniten julkisuutta saanut esimerkki on oululaisen kuntapolitiikko Junes Lokan toimittaja Johanna Vehkoota vastaan tekemästä rikosilmoituksesta seurannut oikeusprosessi vuonna 2016. Vehkoota syytettiin kunnianloukkauksesta, koska hän kutsui Lokkaa Facebook-postauksessaan muun muassa rasistiksi ja natsipelleksi. Volvo uhkasi Voimaa oikeustoimilla vuonna 2008, kun yritys pahastui Volvon Ocean Race -mainosta parodioineesta journalistisesta vastamainoksesta.
SLAPP-ilmiö ei Koskenniemen mukaan ole Suomessa yleinen. Euroopanlaajuisesti SLAPP-kanteet on tunnistettu varteenotettavaksi ongelmaksi, jonka kitkemiseksi EU:ssa neuvoteltiin 30. marraskuuta 2023 SLAPP-direktiivi. Sen tarkoituksena on luoda euroopanlaajuisia yhtenäisiä keinoja, joilla oikeusjärjestelmät voivat reagoida SLAPP-kanteisiin, Koskenniemi kertoo.
Jos Shellin kanne etenee oikeuskäsittelyyn, Touko Sipiläinen korostaa, että Greenpeace on valmis tuomaan Shellin toiminnan vaarallisuutta esiin julkisessa keskustelussa entistä voimakkaammin. ”Jos osapuolina ovat ennätysvoittoja tekevä öljy-yhtiö sekä heitä kritisoiva järjestö, uskon, että monet näkevät, mistä tämänkaltaisessa oikeudenkäynnissä oikeasti on kyse.”
Alkuperäisessä tiedotteessaan Greenpeace lupasi myöntyä Shellin vaatimuksiin ja lakata protestoimasta heti, kun Shell lakkaa tuhoamasta ilmastoa ja noudattaa hollantilaisen tuomioistuimen vaatimusta vähentää kokonaispäästöjään 45 prosentilla vuosien 2019 ja 2030 välisenä aikana.
