Ella Marie Hætta Isaksen elokuvassa Anna joen virrata (2023).

Aktivismi, ElokuvaKirjoittanut Venla Välikangas

“Oli vaikeaa sallia itseni tuntea sitä häpeää” – Ella Marie Hætta Isaksen näyttelee elokuvassa, joka käsittelee Altajoen patohanketta

Poplaulaja ja aktivisti protestoi saamelaisten oikeuksien puolesta ja näyttelee elokuvassa, jossa kuvataan hänen vanhempiensa sukupolven aktivismia. 

Lukuaika: 4 minuuttia

“Oli vaikeaa sallia itseni tuntea sitä häpeää” – Ella Marie Hætta Isaksen näyttelee elokuvassa, joka käsittelee Altajoen patohanketta

Ella Marie Hætta Isaksen elokuvassa Anna joen virrata (2023).

Altajoen padon rakentamisesta kiisteltiin 1970- ja 80-luvuilla Pohjois-Norjassa. Anna joen virrata (Ellos eatnu) perustuu tositapahtumiin ja aikaan, jona saamelaisaktivistit nousivat vastustamaan rakennushanketta ja taistelemaan oikeuksiensa puolesta.

Ella Marie Hætta Isaksen (s. 1998) esittää tarinan päähenkilöä Esteriä ja tekee elokuvassa debyyttiroolinsa. Isaksen tunnetaan Norjassa popartistina ja aktivistina. Hän osallistui televisiossa esitettyyn laulukilpailuun vuonna 2018. Isaksen teki vaikutuksen elokuvaohjaaja Ole Giæveriin, joka työsti tuolloin Anna joen virrata -elokuvan käsikirjoitusta.

Hänestä minun energiani sopi Esterin rooliin. Hän alkoi ajatuksissaan kirjoittaa minusta. Jonkin ajan päästä hän pyysi minua rooliin.” Isaksen kertoo, että rooli oli hänelle suuri kunnia. Hän oli haaveillut jo kauan ammattimaisesta näyttelemisestä. 

Esterin rooliin asettuminen edellytti aikamatkaa menneisyyteen – aikaan, jona assimilaatio oli tehokasta ja saamelaiset häpesivät taustaansa. Erilainen tapa suhtautua häpeään teki Isaksenin mukaan roolin rakentamisesta vaikeaa. Näytteleminen oli hyvin haastavaa siksi, että olen aina ollut ylpeä saamelaisuudestani. Se johtuu perheestäni. Jo ennen kuin synnyin, äitini päätti, että hän halusi kasvattaa meistä sisaruksista ylpeitä. Minun oli vaikeaa sallia itseni tuntea sitä häpeää, jota roolihahmoni tuntee.”

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Aktivismia pidätyksen uhallakin

Isaksen ei varsinaisesti aikonut ryhtyä aktivistiksi, mutta se tuntui lopulta ainoalta oikealta vaihtoehdolta. Ei kukaan haaveile siitä, että voisi puolustaa omia perustavanlaatuisia ihmisoikeuksiaan. Me teemme sitä edelleen vuonna 2023.” Isaksenilla on saamelaisystäviä ja -kollegoita myös Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Hän toteaakin, että kokee olevansa heidän kanssaan samaa kansaa, joka on vain valtionrajoin erotettu. 

Helmikuussa 2023 saamelaisaktivistien ryhmä protestoi Fosenin saamelaisalueiden tuulipuistoa vastaan. Norjan korkein oikeus on todennut sen yksimielisesti laittomaksi. Silti tuulimyllyt tuottavat edelleen sähköä. Mielenosoitukseen osallistui myös Isaksenin ystävä, suomalainen saamelaisaktivisti Petra Laiti. Isaksen muistelee, miten Laiti sai tiedon saamelaiskäräjälain kaatumisesta ministeriöön, jossa aktivistit osoittivat mieltään. ”Näin hänen hajoavan ja olevan järkyttynyt uutisista. Hänen täytyi lähteä mielenosoituksestamme mennäkseen osoittamaan mieltään Suomen puolelle.”

Anna joen virrata (2023)

Isaksen pidätettiin mielenosoituksen yhteydessä. Mutta hän ei aio luovuttaa. ”Se, että joutuu käyttämään omaa kehoaan taistelemaan oikeuden puolesta vaikuttaa tunteisiin, mutta se tuntui silloin tärkeältä ja oikealta”, hän kuvailee. Ja haluan yhä tehdä niin monta kertaa.”

Hän on kiitollinen saamelaisaktivistien saamasta tuesta ja lahjoituksista. Isaksen kertoo, että ihmiset ovat myös levittäneet tietoisuutta sosiaalisessa mediassa ja käyttäneet sillä tavoin ääntään tuen ja solidaarisuuden osoittamiseen.

Maailma tarvitsee saamelaisten viisautta

Isaksen on kotoisin Tanasta, pienestä kunnasta joka sijaitsee lähellä Suomen rajaa. Hän kuvailee Tanaa “saamelaisparatiisiksi”. Siellä hän kasvoi joen rannalla – aivan kuten Esterkin. “Olemme käyneet joka kesä kalastamassa perheemme kanssa. Se on ollut tärkeä osa elämäntapaamme ja tapa saada ruokaa pöytään. Alkuperäiskansojen, kuten saamelaisten kulttuureissa on mielestäni kaunista, että pidetään tärkeänä tietoa kuinka käyttää ympärillä olevia resursseja ja kuinka suojella maata ja jättää se tuleville sukupolville yhtä hyvässä kunnossa. Maailma tarvitsee nyt ilmastokriisissä ja luonnon monimuotoisuuden kriisissä tällaista filosofiaa. Siksi olen kovin ylpeä omasta taustastani ja toivon välittäväni tämän ymmärryksen myös lapsilleni.”

Vaikka Isaksen kertoo olleensa aina ylpeä saamelaisuudestaan, hän on kokenut joskus ulkopuolisuutta taustansa tähden. Muutettuaan 16-vuotiaana pois kotikaupungistaan hän huomasi, että jotkut ärsyyntyivät saamelaisuudesta. Isaksen arvelee, että taustalla ovat historialliset syyt, kuten konfliktit, jotka liittyvät omistusoikeuksiin. Siihen, kuka omistaa joet ja vuonot tai kuka saa hyödyntää maita.

Anna joen virrata (2023)

Isaksenia turhauttaa, että menneisyydestä ja saamelaisten oikeuksien laiminlyönnistä kieltäydytään puhumasta. Juuri se on hänen mukaansa ongelmien ydin ja syy sille, miksi muutos kohti parempaa tapahtuu niin hitaasti. ”Uskon, että asiat eivät ole parantuneet, koska yhteiskunta ei ole ollut riittävän rohkea. Norja pitää itseään esimerkkinä täydellisestä demokratiasta eikä pysty tunnustamaan kauheaa menneisyyttä.”

Fosenin tuulipuiston protestin seurauksena Norjan hallitus esitti anteeksipyyntönsä. ”Nyt voimme vihdoin aloittaa keskustelun ratkaisun löytämisestä,” sanoo Isaksen.

Roolimalli osaa asettaa rajansa

Artistinuransa alussa Isaksenia kehotettin varomaan sanomisiaan. Vahvat mielipiteet saattaisivat provosoida ja vaikuttaa uraan epäedullisesti. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Sen sijaan Isaksen kuvailee itse kieltäytyneensä rahasta ja yhteistöistä joidenkin yritysten kanssa. Esimerkiksi öljy-yhtiöiden, jotka pyytävät häntä esiintymään pikkujouluihin. Se, että minulla on vahvoja näkemyksiä, vetoaa johonkin yleisöön ja antaa mahdollisuuksia, joita minulla ei muuten olisi ollut. Kun luopuu jostakin, saa tilalle jotakin.”

Voima 3/2023 on marginaali-teemanumero. Jos pidät lukemastasi, harkitsethan lehden vuositilausta (39€) tai irtonumeron ostamista (4,90€).

Isaksen haluaa olla hyvä roolimalli, joka osaa myös asettaa rajansa tarpeen tullen. Eräs yritys palkkasi hänet ja vaati saamenpuvun käyttämistä. Isaksen kieltäytyi. Tapahtuneesta syntyi kohu ja yritys esitti lehdessä julkisen anteeksipyyntönsä.

Isaksen on kiitollinen debyyttiroolistaan ja siitä, että pääsi haastamaan itsensä uudella tavalla sen kautta. Hän tekisi mielellään lisääkin elokuvarooleja, jos vain tarjoutuu mahdollisuus.

Ester on ollut mukana viidesosan hänen elämästään. Elokuvan loppupuolella minun oli helpompaa samaistua häneen, kun hän todella löytää oman äänensä.” Juuri oman äänen löytämiseen liittyy myös elokuvan tärkein sanoma. ”Toivon vain, että tämä elokuva voi auttaa ihmisiä tuntemaan itsensä vahvoiksi sellaisina kuin he ovat. Monimuotoisuuden voiman ymmärtäminen on kaunista, ei meidän pitäisi edes yrittää olla muiden kaltaisia.”

Anna joen virrata -elokuvan ensi-ilta on 05.05.2023. Elokuva on nähtävissä R&A Spring Break -elokuvafestivaalilla 12.–16.4.

Korjaus 5.5.2023: Tekstiin korjattu, että Tana on kunta, ei kaupunki.