”Aloitin tiktokkaamisen vuosi sitten toinen päivä tammikuuta. Tuli vain sellainen tunne, että hitto; mä alan tehdä videoita!”
30-vuotias helsinkiläinen Laura Nuutinen on koulutettu kokemusasiantuntija. Hän jakaa tietoa ja omia kokemuksiaan mielenterveysasioista Tiktokissa Kokemusasiantuntija Laura -tilillään, ja on työskennellyt muun muassa Helsingissä psykiatrian poliklinikalla ja Diakonissalaitoksella.
”Kun uutisoidaan niin paljon kaikesta negatiivisesta, haluan jakaa muille hyvää energiaa, positiivisuutta sekä omia selviytymiskeinoja”, hän sanoo.
Tiktokkaamisen alkuvaiheessa Nuutinen kertoi seuraajilleen erilaisista ahdistuksen hallintakeinoista. Hän paljastaa itsellään olevan tapana asettaa niskaan kylmäpussi ja näpertää sitten hama-helmiä.
”Se on minulle kaikkein toimivin rauhoittumiskeino”, hän sanoo.
Tunteen mukaan ei ole pakko toimia
Nuutisen mielenterveyden ongelmat alkoivat vuonna 2009, kun Nuutisen ollessa kesätöissä kaupan kassalla ostoksensa maksamatta jättänyt asiakas uhkasi häntä aseella.
”Muutuin avoimesta ja iloisesta täysin sulkeutuneeksi ja ahdistuneeksi”, Nuutinen sanoo. Kuusi vuotta myöhemmin lääkäri diagnosoi hänellä kaksisuuntaisen mielialahäiriön.
Nuutinen kertoo kevään 2020 olleen merkittävin käännekohta kuntoutumisen kannalta.
”Minulla oli pahin olo ikinä”, hän sanoo. ”Taustalla oli itsetuhoisuutta ja muutamia itsemurhayrityksiä. Tajusin, että haluan ja tarvitsen muutosta.”
Nuutisen kodin seinällä roikkuu taulu, jonka teksti kehottaa toimimaan toisin kuin tunne sanoo.
”Se oli isoin juttu, jota alussa opettelin”, hän toteaa.
”Vastaan ihan kaikille”
Nuutisen Tiktok -tiliä seuraavat ihmiset murrosikäisistä keski-ikäisiin.
”He, jotka tunnistavat minut kadulla, ovat usein yläkouluikäisiä”, hän kertoo.
Tiktokissa on myös mahdollista olla vuorovaikutuksessa seuraajien kanssa reaaliaikaisesti live-videoiden välityksellä. Tosin käyttäjän on oltava vähintään 18-vuotias voidakseen julkaista reaaliaikaista sisältöä.
”Kun kysyn livenä kuulumisia, moni tunnustaa rehellisesti, että nyt on ollut vähän paska päivä”, Nuutinen sanoo. ”Vastaan ihan kaikkiin asiallisiin kommentteihin”, hän lisää ja kertoo saaneensa seuraajiltaan paljon positiivista palautetta aktiivisuudestaan.
Oman lajinsa muodostavat videot, joissa Nuutinen vastaa seuraajiensa kommenttikentässä esittämiin kysymyksiin. Lisäksi hän julkaisee toisinaan seuraajien suosimia ASMR-videoita, joissa hän pyrkii rentouttamaan katsojia kuiskuttelemalla kuulumisiaan ja rapisuttelemalla mikrofonia.
Somessa piilee myös riski
Sosiaalinen media ei ole aina hyväksi.
Mielenterveysalan kansalaisjärjestö MIELI ry:n johtava asiantuntija ja psykiatrian dosentti Kristian Wahlbeck kertoo, että tutkimusten mukaan mielenterveyden ja sosiaalisen median käytön välillä on annos-vaikutussuhde: ”Mitä pidempi ruutuaika vuorokaudessa, sitä heikompi mielenterveys. Pakonomainen somen käyttö siis heikentää mielenterveyttä.”
Wahlbeck muistuttaa myös nettikiusaamisen ja vihapuheen kielteisistä vaikutuksista sekä ulkonäköpaineista, joita poseerauskulttuuri luo nuorille.
Nuutinen tiedostaa, että sosiaalisessa mediassa tuotetaan myös sisältöä, jonka vaikutukset mielenterveydelle eivät ole myönteisiä.
”On esimerkiksi sellaisia mitä syön päivässä -videoita. Olen pohtinut, ovatko ne lopulta hyväksi kasvaville nuorille. En itse halua tehdä sellaisia videoita”, Nuutinen sanoo. Hän kertoo myös Tiktokissa kiertävästä trendistä, jossa ideana on listata, mitä kukin on saavuttanut kuluneen vuoden aikana.
”Osa ihmisistä lähestyy asiaa negatiivisesta kulmasta, ja luettelee erilaisia epäonnistumisia. Siinä syntyy kilpailua siitä, kenellä menee huonoiten”, hän selittää.
Tärkeä osa elämää
Silloin tällöin joku kertoo kommenttien välityksellä omista mielenterveysongelmistaan ja niiden aiheuttamista vaikeuksista, ja selostusta seuraa rypäs muiden seuraajien avautumisia. Välillä Nuutinen saa aiheesta myös yksityisiä viestejä. Silloin hän pyrkii ohjaamaan apua tarvitsevat oikeanlaisten palveluiden pariin. Hän on tehnyt myös videon, johon kokoamistaan chateista voi saada apua mielenterveydellisiin pulmiin.
”Moni on kertonut saaneensa videoistani apua omaan oloonsa. Yksi sanoi viime viikolla, että hän on oppinut olemaan oma itsensä ja luottamaan itseensä videoideni avulla”, Nuutinen pohtii vakavana. ”Tulee sellainen olo, että tällä duunilla, jota teen, on paljon merkitystä”, hän lisää.
Juuri työn merkityksellisyys energisoi Nuutista, joka kokee olevansa kokemusasiantuntija 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa.
”Se työ on todella iso osa minua”, hän tunnustaa ja kertoo saavansa välillä kommentteja, joissa kyseenalaistetaan kokemusasiantuntijuus palkkatyönä.
”Kaikilla on kokemustietoa. Mutta tämä on eri asia. On mahdollista käydä kokemusasiantuntijan koulutus, ja tehdä siitä itselleen ammatti”, Nuutinen valottaa. Koulutukseen pääsee esimerkiksi Kokemustalo ry:n kautta.
Esimerkiksi terveydenhuollon sote-uudistuksessa kokemusasiantuntijoilla on paikkansa palvelujen kehittäjinä ihmislähtöisemmiksi. Palkkatyön lisäksi taustalla pyörii oma yritys, jonka kautta hän käy kertomassa tarinaansa muun muassa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille.
Seuraajilleen Nuutisella on tärkeä viesti:
”Jokainen on tärkeä ja arvokas ihminen, oli tausta millainen tahansa.”