YK:n lapsen oikeuksien komitea julkaisi kesäkuussa 2023 Suomelle suositukset intersukupuolisten lasten oikeuksien turvaamiseksi. Terveiden intersukupuolisten lasten sukupuolipiirteiden variaatioita muokataan kirurgisesti jo ensimmäisinä elinvuosina. Joissain tapauksissa vanhemmille ei ole annettu kaikkea saatavilla olevaa tietoa ennen leikkausta tai mahdollisuutta vaikuttaa asiaan ollenkaan.
Komitea kehottaa Suomea lopettamaan turhat lääketieteelliset tai kirurgiset toimenpiteet intersukupuolisille lapsille, jotka eivät kykene antamaan suostumusta ja tekemään tietoon perustuvaa päätöstä mahdollisista hoidoistaan. Lisäksi suositellaan jälkihoitoa, ”korvausta ja tukea intersukupuolisille lapsille, jotka saivat tarpeetonta lääkinnällistä tai kirurgista hoitoa”. Jälkihoitoa tulee tarjota riippumatta siitä, kuinka kauan tarpeettomista hoidoista on.
YK:n ihmisoikeuskomitea on antanut samankaltaiset suositukset Suomelle jo kaksi vuotta aiemmin, ja Sanna Marinin johtaman hallituksen ohjelmassa sitouduttiin toteuttamaan suosituksia lähes tarkalleen. Translain uudistuksen pääasiallisena tarkoituksena oli säätää itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki juridisen sukupuolen vahvistamiseksi, ja se astui voimaan huhtikuussa 2023. Maininnat intersukupuolisten lasten oikeuksista eivät kuitenkaan edenneet lakiuudistukseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Sonja Jantunen kertoo, että asiaa arvioitiin monelta kannalta: ”Ennen lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan tarkempaa tietopohjaa, ja otimme huomioon mitä muuta on valmisteilla samaan aikaan, kuten asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta vahvistava hanke. Toisaalta nähtiin että on myös muita ei-lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joita voidaan vielä tehdä.” Tällainen toimenpide voi olla esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus.
Intersukupuolisten oikeuksia ajavassa yhdistyksessä ISIO ry:ssä tilanne turhauttaa. ”Olemme todella pettyneitä siihen, että edellinen hallitus ei vienyt tätä asiaa loppuun hallitusohjelmakirjauksesta huolimatta. Toivomme, että seuraava hallitus ohjaa Suomen niiden maiden joukkoon, jotka suojelevat lainsäädännöllä lapsia, joilla on jokin sukupuolipiirteiden variaatio”, ISIO ry:n puheenjohtaja Kaisli Syrjänen huokaa.
Intersukupuolisuus on kattokäsite, joka kattaa yli 40 lääketieteellistä diagnoosia. Se tarkoittaa variaatioita, joissa kehon kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät ole yksiselitteisesti tai ainoastaan naisen eikä miehen. Usein intersukupuolisuus havaitaan heti syntymän jälkeen, kun genitaalialueen perusteella ei pysty määrittämään sukupuolta. Toisinaan tila huomataan vasta myöhemmin, esimerkiksi kun tytölle ei tule kuukautisia.
Tarpeettomia toimenpiteitä tehdään lääketieteellisten syiden sijaan sosiaalisista syistä.
YK:n mukaan intersukupuolisia on 1,7 prosenttia väestöstä, mutta Suomessa, missä tilan virallinen lääketieteellinen määritelmä on kapea ja keskittyy fyysisiin sukupuoliominaisuuksiin, intersukupuolisia lapsia katsotaan syntyvän kolmesta kahdeksaan lasta vuodessa. Virkamiesryhmän saamien tietojen mukaan kosmeettisia kirurgisia toimenpiteitä tehdään korkeintaan muutamia vuodessa.
Leikkauksilla voidaan muokata esimerkiksi ulkoisten sukuelinten ulkonäköä tai poistaa sukurauhaskudosta. Kirurgian lisäksi saatetaan määrätä lääkitystä, hormonihoitoja tai esimerkiksi emättimen laajennushoitoja. Toimenpiteillä voi olla monenlaisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Joissakin tapauksissa hoidot ovat aiheuttaneet kipuja tai tunnottomuutta genitaalialueella, lisäksi jatkuvat tutkimukset voivat olla traumatisoivia.
Tarpeettomia toimenpiteitä tehdään lääketieteellisten syiden sijaan sosiaalisista syistä. YK:n ihmisoikeuskomitea huomautti, että hoidot perustuvat tavallisesti stereotyyppiseen näkemykseen sukupuolista. Lääketieteen ammattilaiset ovat kautta aikojen perustelleet toimenpiteitä lapsen etuna esimerkiksi syrjinnän ehkäisemiseksi. ”Täysin terveiden lasten ‘normalisoimiseksi’ saatetaan tehdä turhia toimenpiteitä, joiten tavoitteena on esimerkiksi, että pojaksi määritelty lapsi pystyisi pissaamaan seisten”, ISIO:n Syrjänen kertoo. Hänen mukaansa intersukupuolisten lasten hyvinvointia edesauttaisi asenteiden muutos.
Lapsiasiavaltuutetun toimiston lakimies Sonja Vahtera muistuttaa, että lapsen edun mukaista ei ole hänen oikeuksiensa rikkominen: ”Lapsella on oikeus keholliseen koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Siltä kannalta on vaikeaa perustella, miksi leikkaukset, joille ei ole selkeää lääketieteellistä tarvetta, ovat sallittuja.”
