AlkuperäiskansatKirjoittanut Miia VistiläKuvat Wikimedia Commons, Wolfmann

Yli puolet saamelaislapsista jää vaille saamen kielen opetusta – “Etenkin kotiseutualueen ulkopuolella asuvien kielelliset oikeudet eivät toteudu”

Pilottihankkeessa kehitetään oppimateriaaleja ja pyritään saamen kielten etäopetuksen vakinaistamiseen.

Lukuaika: 2 minuuttia

Yli puolet saamelaislapsista jää vaille saamen kielen opetusta – “Etenkin kotiseutualueen ulkopuolella asuvien kielelliset oikeudet eivät toteudu”

Saamelaisten kotiseutualue kattaa Suomen pohjoisimmat kunnat Utsjoen, Enontekiön ja Inarin sekä osan Sodankylän kunnasta.

Yli 70 prosenttia saamelaislapsista ja -nuorista elää ja käy koulua saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Heistä vain alle 20 prosenttia osallistuu saamen kielen opetukseen. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella kouluilla ei ole lakisääteistä velvoitetta eikä usein rahoitusta opetuksen järjestämiseksi. Etäopetus on tärkeä apu kielen vahvistamiseen. 

Saamelaiskielten etäopetuksen pilottihankkeessa kartoitetaan opetuksen tarvetta, luodaan oppimateriaaleja ja kehitetään etäopetuksen käytäntöjä. Hanke jatkuu neljättä vuotta, ja sillä pyritään opetuksen jatkamiseen. 

Äidinkieli kantaa kulttuuria

”Monet saamenkieliset lapset ja nuoret ovat jääneet luku- ja kirjoitustaidottomiksi omissa kielissään ja menettämässä kokonaan yhteyden sukujensa kieleen. Etenkin kotiseutualueen ulkopuolella asuvien kielelliset oikeudet eivät toteudu. Opetuksen keskiössä ei siis ole ainoastaan kielen oppiminen, vaan oppilaan oman kulttuurin, historian ja yhteisön tunteminen”, kertoo hankepäällikkö Anni-Sofia Niittyvuopio Utsjoen kunnasta.

Työtä tehdään yhteistyössä saamelaisyhdistysten sekä kaupunkien kieli- ja kulttuuriryhmien koordinaattoreiden kanssa. Etäopetusta järjestetään kaksi tuntia viikossa pohjois-, inarin- tai koltansaamen kielillä. 

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

”Kaksi viikkotuntia on minimäärä, mutta tarjoaa oppilaalle pohjan oppia kieltä ja löytää oma polkunsa oppimiseen. Muuten saamelaislapsi tai -nuori jää pahimmillaan kokonaan ilman kielen oppimista, sillä monet vanhemmat eivät itse puhu saamea. Jos kotona puhutaan saamea, tarjoaa opetus kirjakielen, tekstien ja kielellä työskentelyn mahdollisuuden ja vahvistaa kielitaitoa.”

Kotiseutualueen ulkopuolella saamen opiskelu on  täydentävää opetusta, jota järjestetään muun opetuksen lisäksi.

”Oppilaan kannalta ideaalitilanne olisi, että opetus saataisiin osaksi saamenkielisen opetuksen äidinkielen oppimäärää. Tuntimäärä voisi olla isompi ja osa oppilaan normaalia koulupäivää”, Niittyvuopio toivoo. 

Oppia mobiilipelistä ja digikirjasta

Hankkeella palvellaan myös etäopetukseen osallistumattomia kehittämällä oppimateriaaleja. Viime vuonna julkaistu Gávpotfearán, suomeksi Kaupunkiseikkailu -mobiilipeli opettaa kielikylpymäisesti etenkin kaupunki- ja tunnesanastoa. 6-8-vuotiaille suunniteltua peliä voi pelata pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielellä, eikä kieltä tarvitse osata ennalta.

Työn alla on myös digitaalinen Oopâ saanijd -oppikirja kolmella saamen kielellä. Etäopetushankkeen materiaaleja, kuten kaikille avoimia virtuaalioppitunteja saamen kielistä ja kulttuurista, on nähtävillä Saamelaiskäräjien YouTube-kanavalla.

  • 10.3.2022
  • Kirjoittanut Miia Vistilä
  • Kuvat Wikimedia Commons, Wolfmann