Lukuaika: 2 minuuttia

Toimittaja Kukka-Maria Ahokas, miten valtavista haasteista voi kirjoittaa ymmärrettävästi?

Artikkeli on julkaistu Mediaattorissa.

Mediaattori on Voiman mediakasvatusnumeron (1/2022) liitteenä ilmestynyt tiedotuslehti. Liite tuo esiin kiinnostavia media-alan tekijöitä ja esittelee mediakasvatusmateriaaleja.

Lue lehti ja tutustu materiaaleihin: voima.fi/mediakasvatus.

Journalismissa on pakko yksinkertaistaa. Yleensä pelkkä merkkimäärä rajoittaa, kuinka perusteellisesti asioita voi selostaa, mutta lukijaa tulee aina palvella. ”Vaikka aihe olisi maailman tärkein, ei ketään kiinnosta lukea artikkelia loppuun, jos se on liian puisevasti kirjoitettu”, sanoo Madridista tavoitettu Kukka-Maria Ahokas.

Ahokas raportoi globaaleista ongelmista pääasiassa Latinalaisesta Amerikasta ja on kirjoittanut osan Voiman Agenda 2030 -artikkelisarjan jutuista. Mutta miten valtavista haasteista, kuten ilmastonmuutoksesta kirjoitetaan ymmärrettävästi?

”Journalismin klassikkotyökalu on, että mennään henkilön esimerkin kautta yksityisestä kokemuksesta yleiseen”, Ahokas selittää. Paikallisille itsestään selviä asioita pitää usein avata, jotta suomalainen lukija ymmärtää. Suomessa eivät esimerkiksi näy kolonialismin jäänteet tai korruptio samalla tavalla kuin Latinalaisessa Amerikassa. Toisaalta asioita pitää myös laittaa isompaan kontekstiin, jotta aihe kiinnostaa lukijaa. ”Mielestäni se on yleisinhimillinen piirre, että oman yhteiskunnan aiheet kiinnostavat eniten”, Ahokas toteaa.

Asiantuntijoina Ahokas suosii paikallisia. ”Perussa, jota tunnen parhaiten, yritän puhua vain paikallisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Heillä on paras tieto oman yhteiskuntansa asioista. Suomalaisilla tutkijoilla taas on yleensä hyvä täydentävä näkemys, että mitä tämä tarkoittaa verrattuna Suomeen.”

mainos

Globaalista etelästä raportointi vaatii Ahokkaan mukaan myös tunteiden hallintaa. Hän sanoo kohtaavansa työssään hirveitä asioita, mutta yrittää välttää sensaatiohakuisuutta. ”Ajattelen, ettei ole mikään itseisarvo, jos mässäilen kertomalla ruumiskasoista kaduilla”, hän sanoo. Lukijan tunteita ei Ahokkaan mukaan kuitenkaan tarvitse varjella. ”Nykyään puhutaan paljon ilmastotunteista, mutta ne saattavat saada ihmisiä myös toimimaan. Ei median kuluttaja ole passiivinen, vaan kyllähän se, että saa tietoa, aiheuttaa hänessä jonkin reaktion. Asioita ei tarvitse sievistellä”, Ahokas toteaa.

Perinteinen, pelkkiin ongelmiin keskittyvä journalismi ei mediatutkimusten mukaan kiinnosta nuoria. He haluavat nähdä myös ratkaisuja.

Globaaleista ongelmista kertomisen ei kuitenkaan tarvitse olla synkkää. Ahokas sanoo olevansa kiinnostunut ratkaisukeskeisestä journalismista. Perinteinen, pelkkiin ongelmiin keskittyvä journalismi ei mediatutkimusten mukaan kiinnosta nuoria. He haluavat nähdä myös ratkaisuja. Globaalissa etelässä tehdään paikallisesti paljon hyvää työtä ilmastonmuutoksen tuomien ongelmien ratkomisessa. Tämän näyttäminen luo toivoa ja voi inspiroida innovaatioon muuallakin.

Journalismi ei ole vapata kolonialismin jäljistä. Latinalaisen Amerikan maat eivät ole kehitysmaita, vaan ne luokitellaan nykyisin keskitulotason maiksi, mutta tämä ei aina välity länsimaihin. Ahokas sanoo edelleen näkevänsä alkukantaisuutta korostavia ja eksotisoivia juttuja niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä medioissa. Aiemmin keskiössä on myös ollut eurooppalaisen osaamisen vienti. Ratkaisukeskeinen journalismi haastaa tätä näkökulmaa näyttämällä asukkaat toimijoina. Näin saadaan myös monipuolisempi ja todellisuutta paremmin vastaava kuva kohdemaasta.

Kommentoi Facebookissa
  • 11.2.2022
  • Kuvat Kukka-Maria Ahokas, Fiodor Ramirez