Kuvataiteilija Riiko Sakkinen (s. 1976) tunnetaan kehittämästään taidesuuntauksesta, turborealismista. Sen keinoin Sakkinen käsittelee kapitalismiin liittyviä kysymyksiä ja epäkohtia. Hänen uusin näyttelynsä Molotov Cocktail Happy Meal -näyttely on nähtävillä Kaapelitehtaalla sijaitsevassa Hotelli- ja ravintolamuseossa elokuun puoliväliin asti. Makumatkan sijaan keskiössä ovat polttopullot ja pikaruoka-aterioiden pakkaukset, joista jälkimmäiset toimivat propagandan alustoina.
Pakkausten kylkiin kirjoitetut huomiot herättävät pohtimaan kapitalismin ja kulutusjuhlien ongelmia: kuinka poliittista ruoka on?
”Riiko on koko taiteilijanuransa ajan tehnyt hyvin paljon ruokaan liittyviä teoksia. Olemassa olevia pakkauksia manipuloimalla hän on kääntänyt merkityksiä toisiin asentoihin”, toteaa näyttelyn kuraattori Eeropekka Rislakki.
Näyttely on tuotu osaksi varsinaista päänäyttelyä, joka puolestaan käsittelee suomalaisen ruokakulttuurin historiaa.
”Museolla oli suuri innostus ja kiinnostus Riikon kaltaisen taiteilijan tekemään interventioon,” Rislakki toteaa.
McDonald’s on raivannut tiensä ruokakulttuuriimme. Sakkisen taiteessa Molotovin cocktail on saatettu tehdä vaikkapa samppanjapulloon.
Polttopulloja ja hampurilaispakkauksia
Polttopulloja ja McDonald’sia yhdistää se, että ne molemmat ovat osaltaan vaikuttaneet Neuvostoliiton hajoamiseen ja maan sosialistisen järjestelmän kukistumiseen.
Suomalaiset sotilaat puolustautuivat talvisodassa polttopullojen avulla, joita oli käytetty aikaisemmin Espanjan sisällissodassa. Suomessa annettu lisänimi juontaa juurensa Neuvostoliiton sodanaikaiseen kansankomissaari Vjatšeslav Molotoviin.
Sosialismi jäi lopulta Neuvostoliitossa alakynteen, kun presidentti Mihail Gorbatsov pyrki ohjaamaan maata kohti vapaata markkinataloutta. Maan ensimmäinen McDonald’s -ravintola avasi ovensa Moskovassa 31. tammikuuta 1990. Sakkinen on todennut, että viimeistään kansainvälisen ketjun ilmestyminen katukuvaan tiesi neuvostososialismin loppua.
Kapitalismin ongelmat tiedostetaan nykyään laajalti. Juuri niihin Sakkinenkin haluaa ottaa kantaa.
Happy Meal lienee valikoitunut Sakkisen taiteen kulmakiveksi siksi, että se on hyvä esimerkki markkinatalouden mahtivoimasta. Lapset ovat alttiimpia markkinoinnin vaikutuksille kuin aikuiset, joiden kulutustottumukset ovat usein vakiintuneemmat. Iloinen ateria lanseerattiin vuonna 1979. Sen myynti muodostaa merkittävän osan McDonald’sin liikevaihdosta. Pakkausten värikkyys ja yllätyslelut vetoavat kohderyhmään jopa itse ateriaa enemmän ja kannustavat kuluttamaan. Molotov Cocktail Happy Meal luo tähän iloisuuteen särön.
Globaalille markkinataloudelle asetettiin aikanaan valtavasti toiveita ja odotuksia. Sen toivottiin sitovan maiden taloudet niin tiukasti yhteen, että konfliktien sijaan vain rauha olisi kannattavaa.
Niin ei kuitenkaan käynyt. Polttopullot otettiin jälleen käyttöön Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan viime keväänä. Länsimaiset yritykset vetäytyivät Venäjältä yksi toisensa jälkeen. Joukkoon liittyi myös McDonald’s. Se on yksi suurimmista tuotemerkeistä, joka jätti maan sodan seurauksena.
Sakkisen mukaan kapitalismin tuotteet vaikuttavat suuresti identiteettiimme. Venäjällä McDonald’sin korvasi niiden tilalle perustettu yhtiö nimeltään Vkusno i totška. Se, mitä olemme tai toivomme olevamme, määrittelee kysynnän ja tarjonnan lait. Suuri osa McDonalds’ -pakkausten sisällöistä lienee yhä sama uudelleenbrändäyksestä huolimatta.
”Mikään ei ole sinänsä muuttunut”, pohtii Rislakki.
Iloisenvärinen illuusio
Molotov Cocktail Happy Meal on moniulotteinen katsaus nykyhetkeen ja menneeseen. Provokaatio taiteessa on tehokas keino ajatusten herättämiseen. Sakkinen haluaa saada meidät ajattelemaan sitä, millaisessa järjestelmässä elämme ja millaisten kysymysten äärellä olemme.
Kuinka ongelmat kitketään ja rauha saavutetaan? Muun muassa niitä kysymyksiä katsoja jää pohtimaan, kun iloisenvärinen illuusio rikkoutuu.
Molotov Cocktail Happy Meal, 3.6.–14.8.2022. Hotelli- ja ravintolamuseo. Helsinki.
