Nasan astronautit syövät avaruusmatkoillaan Andien viljoja kvinoaa ja kiwichaa, koska ne ovat erityisen ravitsevaa ruokaa. Eteläamerikkalaiset tutkijat kehittävät joka vuosi innovaatioita, joita hyödynnetään muualla maailmassa. Maanosan monimuotoinen luonto tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia uusille keksinnöille.

Näin kertoo digitalisaatioon perehtynyt perulainen sosiologi Alejandra Dinegro videopuhelussa.

Innovaatioita ympäristökriisiin

Kirjapaino oli 1400-luvun merkittävä keksintö. Internet oli 1900-luvun lopun tärkeä innovaatio, tekoäly löi läpi 2010-luvulla. Innovaatio on mikä tahansa uusi keksintö, esine tai idea, joka pyrkii löytämään ratkaisuja ongelmiin tai tuomaan voittoja yrityksille. Yritys voi tuoda markkinoille uuden tuotteen tai prosessin, jolla se pyrkii erottautumaan kilpailijoista. Nyhtökaura on yksi esimerkki suomalaisesta innovaatiosta.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on ohjannut maailmaa kestävän kehityksen tielle vuodesta 2016. Pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla. Yhdeksäs tavoite käsittelee innovaatioita. Niitä tarvitaan, jotta etenevä ilmastohätätila saadaan pysäytettyä.

Yhdysvallat on innovaatioiden ihmemaa. Se on yleensä innovaatioita mittaavan Global Innovation Index (GII) -listauksen kärjessä, ja Kaliforniassa sijaitseva Piilaakso on amerikkalaisen teknologiakehityksen pääpaikka. Globaalin pohjoisen maat johtavat tilastoja vuodesta toiseen.

Niiden asiantuntemus ei kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan koko maailman ongelmia. Eri maiden tutkijat tuntevat paikalliset kriisit parhaiten ja tekevät kansainvälistä yhteistyötä. Dinegro tuntee Etelä-Amerikan tilannetta.

”Perussa julkinen sektori on tehnyt mielenkiintoisia innovaatioita. Meillä on kehitetty esimerkiksi paikallisiin olosuhteisiin sopivia mittareita, jotka mittaavat ilmanlaatua ja UV-säteilyä”, Alejandra Dinegro sanoo.

Se on tärkeää saasteiden ja kuumuuden vaivaamissa kaupungeissa, joissa kaupunkilaiset liikkuvat autolla. Junia, raitiovaunuja tai pyöräteitä ei välttämättä ole.

Globaalin etelän maissa ympäristökriisi on samalla vakava terveysongelma. Ilmaston lämpenemisen seuraukset näkyvät ensimmäisenä köyhillä asuinalueilla, jotka tulvivat, kärsivät vesipulasta tai kuumuudesta. Samalla hyvätuloiset ihmiset elävät mukavasti.

Latinalaisamerikkalaisten poliitikkojen pitää siis ottaa huomioon taloudellinen epätasa-arvo, ympäristökriisi ja ihmisten terveys. Moni innovaatio keskittyy siihen, miten ihmisiä autetaan sopeutumaan jo lämmenneeseen ilmastoon.

Tutkimuksen poliittiset esteet

Keksintö ei synny itsestään. Innovaatioita kehitellään yliopistoissa ja yrityksissä, jotka tekevät myös yhteistyötä. Rahoitus on tärkeä osa innovaatiopolitiikkaa. Jonkun täytyy maksaa tutkijan työ ja työtilat sekä tuotekehitys, jotta keksintöä päästään testaamaan. Aina on olemassa mahdollisuus, että innovaatio epäonnistuu, joten rahoittaja ottaa riskin.

”Aluksi raha tulee yleensä valtiolta, toisessa vaiheessa yksityisiltä sijoittajilta”, Dinegro sanoo.

Perun valtio on perustanut yrityshautomoita. Niissä startup-yrittäjät saavat rahoitusta ja tukea toimintaansa, esimerkiksi lisää koulutusta.

Latinalaisen Amerikan tutkijat elävät eri todellisuudessa kuin eurooppalaiset tutkijat, sillä he joutuvat väistelemään poliittisia esteitä. Mikäli maassa on paljon korruptiota – jos presidentti ryöstää toistuvasti rahat valtion kassasta – tai poliittista epävakautta – jos hallitus kaatuu kerran vuodessa – ulkomaiset sijoittajat lähtevät karkuun tai valtion rahoitus loppuu, Dinegro selittää.

Korruptio on mittava ongelma. Kun uusi presidentti valitaan, virkahenkilöt vaihtuvat usein samalla ja vievät tiedon mennessään. Edellisen hallituksen aloittama tutkimusprojekti jää kesken.

”Jos virkailija lähtee tänään, huomenna toimistolla ei ole välttämättä ketään, joka tietäisi mitä virastossa on tehty”, Dinegro kertoo arkipäivän haasteista. Ympäristöministeriöön voidaan palkata ihmisiä uuden presidentin lähipiiristä, vaikka he eivät ymmärrä mitään ympäristöasioista.

Hän mainitsee erikseen yritysten korruption. Perulainen startup-yritys kehitteli puuperäisen materiaalin, jolla voi korvata muovipakkaukset. Muovisaaste on Etelä-Amerikan rannikolla merkittävä ongelma ja styroksia pidetään erityisen vahingollisena, sillä sen maatumiseen voi kulua jopa 500 vuotta.

”Mutta muoviteollisuudella on paljon valtaa”, Dinegro sanoo. Julkisuuteen tulleella jättiyhtiö Odebrechtilla oli jopa oma lahjontaosastonsa, jonka tehtävänä oli voidella poliitikkoja Latinalaisessa Amerikassa. Perussa yritys lahjoi poliitikkoja 29 miljoonalla dollarilla ja sai vastineeksi itselleen kalliita rakennushankkeita. 

Dinegron mukaan kansalaisaktivismi on tärkeässä roolissa vallan vahtikoirana. Z-sukupolven edustajat ovat perustaneet kansanliikkeitä, jotka painostavat päättäjiä etenkin ympäristökysymyksissä.

”Meneillään on ympäristönsuojelubuumi. Varsinkin Amazonian alueelta kotoisin olevat nuoret ovat viime vuosina perustaneet lukuisia järjestöjä ja yrityksiä, jotka keskittyvät ympäristön ja eläinten suojelemiseen. Niissä toimii valtava määrä nuoria vapaaehtoisia.”

Se on Dinegron mielestä hyvä asia.

Humanisteja tekoälytutkimuksessa

Dinegro uskoo teknologiaan, kun sitä käytetään viisaasti. Hän on perehtynyt etenkin tekoälyyn. Tekoälytutkimusta voi tällä hetkellä opiskella monissa latinalaisamerikkalaisissa yliopistoissa, ja Chileä pidetään yhtenä alan edelläkävijöistä. Siellä tutkimus ja lainsäädäntö ovat edistyneet nopeammin kuin muualla maailmassa.

Nykyisin tekoälyn avulla toimiva algoritmi voi opettaa itse itseään ja ratkaista sille asetettuja ongelmia. Se oppii esimerkiksi tunnistamaan erilaisia ääniä. Nyt tekoälyä hyödynnetään Amazonin laittomien hakkuiden tunnistamiseen. Se havaitsee, jos sademetsästä kuuluu epäilyttäviä ääniä kuten moottorisahan sirinää tai metsäkoneiden jyrinää alueilla, joille ei ole myönnetty hakkuulupaa.

Dinegro kertoo Perun tuoreesta tekoälystrategiasta. Se on asiakirja, johon on listattu valtion tavoitteita tekoälyn hyödyntämisestä tulevaisuudessa. Ekonomistien ja koodareiden lisäksi suunnittelussa oli mukana myös antropologeja ja sosiologeja, jotka osaavat selittää sosiaalisia konflikteja.

Alkuperäiskansojen, äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja bisnesmaailman näkökulmat ovat erilaiset. Kaiken uuden teknologian pitäisi hänen mukaansa hyödyttää myös haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Samalla, kun jotkut suunnittelevat uusia sovelluksia, köyhimmillä ei ole edes internetliittymää.

”Pelkät numerot ja kylmät faktat eivät riitä, tutkimuksessa pitää aina olla mukana humanistinen näkökulma teknologiaan”, Dinegro sanoo.

Teknologiamyönteinen humanisti Dinegro näkee tulevaisuuden mahdollisuudet positiivisena. Samalla hän muistuttaa vanhoista keinoista. Alkuperäiskansojen vuosituhantiset teknologiat ovat edelleen käytössä. Jo inkojen aikana tunnettiin tekniikka, jossa sumupilvestä ”viljellään” vettä. Sumu tiivistetään kankaalle vesipisaroiksi, jotka valuvat vesitankkeihin ja tuovat vettä viljelyksille. Teknologia auttaa alueilla, joissa on samaan aikaan korkea ilmankosteus mutta kuiva maaperä.

”Ympäristön lisäksi pitää suojella ihmiselämää.”

Artikkeli on yhdeksäs osa sarjaa, joka käsittelee 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on hyväksytty YK:n Agenda 2030:ssa.