Lukuaika: 4 minuuttia

Hiljentämisyrityksistä huolimatta Venäjällä toimii yhä vastarintaverkostoja

Venäjä on pidättänyt sodanvastaisissa mielenosoituksissa kymmeniätuhansia kansalaisiaan, myös lapsia ja vanhuksia.

Voit kuunnella tämän artikkelin! Ääniraita löytyy myös Spotifystä ja muista äänentoistopalveluista.

”Maailma odottaa venäläisiltä valtavaa sodanvastaista protestia, mutta venäläiset eivät voi nyt protestoida, kuten ukrainalaiset tekivät vuosina 2013 ja 2014”, kertoo ukrainalais-venäläinen, Moskovassa asuva dokumenttielokuvien tekijä Ksenia Gaptšenko.  “Ukrainan kansalaisyhteiskunta on vahvempi kuin Venäjän. Ukrainalaiset ovat todellisia eurooppalaisia. Venäjä on valitettavasti erilainen. Tällä hetkellä Venäjä ja Valko-Venäjä ovat totalitaarisia valtioita.”

Venäläiset ovat peloissaan. Kulttuuriväki on jo vuosikausia protestoinut rauhan puolesta. 

Gaptšenko on osallistunut sodanvastaisiin protesteihin Moskovassa yli 10 vuoden ajan. Hän ei ole kuvannut paljoakaan sodanvastaisia protesteja, koska se on vaarallista. 

Venäjän hallinnon vastaiset protestit alkoivat vuonna 2011 Moskovassa kun kymmenet tuhannet ihmiset osoittivat mieltään silloin pääministerinä toiminutta Vladimir Putinia vastaan. Putinin perustama Yhtenäinen venäjä sai niukasti alle puolet äänistä, mutta ehdottoman enemmistön duuman paikoista. Tämän jälkeen säädettiin mielenosoitukset estävä laki Venäjällä. 

Laista huolimatta venäläisiä osallistui mielenosoituksiin Ukrainan miehitystä vastaan vuonna 2014 ja tukeakseen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyita vuosina 2018–2021.

”Monia mielenosoittajia on erotettu työstään, vangittu tai tapettu”, Gaptšenko kertoo. 

Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen Venäjä on rajoittanut ennennäkemättömän laajasti mielenosoittajia, riippumattomia uutiskanavia ja ulkomaisia sosiaalisen median palveluita. 

Parin sodan ensimmäisen viikon aikana lähes 15 000 ihmistä, mukana myös lapsia ja vanhuksia, on pidätetty Venäjällä sodanvastaisen mielenosoituksen vuoksi. Pelkästään sunnuntaina 6. maaliskuuta poliisi pidätti yhteensä yli 4 300 henkilöä Ukrainan sodan vastaisissa mielenosoituksissa 56 kaupungissa Venäjällä. 

Venäjän tiedotusvälineiden sääntelyviranomainen on estänyt yli kahtakymmentä venäläistä mediaa tekemästä työtään tai lopettanut niiden toiminnan. Myös sosiaalisen median alustat Facebook ja Instagram ovat nyt kiellettyjä.

Putin vahvisti maaliskuun alussa lakimuutokset, joiden nojalla armeijaa koskevan ”valheellisen tiedon” eli käytännössä minkä tahansa Venäjän armeijaan tai sotaan Ukrainassa liittyvän informaation levittämisestä voi saada jopa 15 vuoden vankilatuomion.

”Kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet ovat tuhoutumassa. Poliisit kuulustelevat jopa lapsia, jotka ilmaisevat mielipiteensä”, Gaptšenko kertoo.

Ei järjestöjä, vaan verkostoja

Aleksei Navalnyin organisaatio on ollut merkittävä poliittinen voima. Se on ollut kielletty maaliskuusta 2021 lähtien, jolloin Navalnyi joutui vangiksi IK-2-rangaistussiirtolaan. 

”Navalnyillä on kuitenkin yhä jäljellä verkostoja”,  kertoo Moskovassa vuodet 1999–2012 asunut kansalaisaktivisti Antti Rautiainen

Hän painottaa sitä, ettei Venäjällä toimi tällä hetkellä sodanvastaisia järjestöjä, koska ne ovat laittomia, vaan verkostoja. 

”Sotaa vastaan kamppailevat tällä hetkellä verkostot, jotka tiedottavat lähinnä Telegram-pikaviestimen kanavien kautta. Enää ei niinkään kutsuta ihmisiä mielenosoitukseen tiettyyn aikaan johonkin paikkaan, vaan tehdään hajautetumpia protesteja.”

Telegramissa tiedottavat esimerkiksi pietarilainen Nuorten demokraattinen liike Kevät ja Feministinen sodanvastainen vastarinta. 

mainos

”Viranomaiset tarvitsevat Telegramia nyt myös omaan viestintäänsä, minkä vuoksi sitä ei varmaankaan tulla kieltämään”, Rautiainen ajattelee ja jatkaa:

”Viranomaiset perustavat virallisia tilejä tiedottamista varten. He perustavat myös epävirallisia tilejä, joissa levittävät huhuja, disinformaatiota ja ‘epävirallista virallista’ totuutta eli juttuja, joita haluaisivat sanoa, mutta eivät voi sanoa tavallisilla kanavilla, kuten oppositioaktivistien henkilötietoja ja osoitteita.”

Naisverkostoilla pitkä historia

Tunnetuin sodanvastainen liike Venäjällä on vuodesta 1989 asti toiminut Sotilaiden äidit. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB antoi viime lokakuussa määräyksen, joka kielsi Sotilaiden äitejä ja muita järjestöjä keräämästä mitään tietoja asevoimista. Sotilaiden äidit jakaa kuitenkin vanhemmille vuosien saatossa kerättyjä viranomaisten kontaktilistoja, jotta he voisivat kysellä Ukrainan sotaan kadonneita poikiaan. 

Myös feministit uhmaavat aktiivisesti valtion sortoa. Maailmanlaajuisesti tunnetuin venäläinen feministiryhmä on Putinia kritisoinut punk-yhtye ja aktivistiryhmä Pussy Riot, joka perustettiin vuonna 2011.

”Ensimmäiset feministiryhmät perustettiin jo Neuvostoliiton aikana”, Antti Rautiainen kertoo. ”Uutta on, että viimeisen 10 vuoden aikana Venäjällä nimenomaan feministit ovat olleet muiden liikkeiden keskiössä ja yhtenä näkyvimpinä osana sodanvastaista toimintaa. Ennen 2010-lukua feministipiirit olivat Venäjällä aika pienet, mutta nyt ne ovat valtavat.” 

Hänen mukaansa erityisesti sosiaalisessa mediassa feministisellä sisällöllä on Venäjällä  satojatuhansia tai miljoonia seuraajia. 

Feministien sodanvastainen vastarinta -liike kertoo Venäjän feministien tilanteesta yhdysvaltalaisessa Jacobin-lehdessä helmikuussa 2022: ”Venäjän viranomaiset eivät pitkään aikaan pitäneet meitä vaarallisena poliittisena liikkeenä, ja siksi valtion sorto vaikutti meihin tilapäisesti vähemmän kuin muihin poliittisiin ryhmiin. Tällä hetkellä yli 45 erilaista feminististä organisaatiota toimii koko maassa Kaliningradista Vladivostokiin, Donin Rostovista Ulan-Udeen ja Murmanskiin.”

Sota rikkoo myös ihmissuhteita

Voima 3/2022 on sodan ja rauhan teemanumero. Jos pidät lukemastasi, harkitsethan Voiman vuositilausta hintaan 39€.

Näkemykset sodasta riippuvat Venäjällä vahvasti iästä, asuinpaikasta, koulutuksesta ja ennen kaikkea siitä, katsooko vastaaja televisiota. Venäjän valtion propagandakoneisto perustuu televisioon.

Ksenia Gaptšenkon mukaan Venäjällä on yhä mahdollista saada oikeaa informaatiota Ukrainan sodasta. Propagandan kupla rakoilee, kun monet venäläiset käyttävät VPN:ää eli yksityistä verkkoa lukeakseen luotettavia ulkomaalaisia uutisia. 

”Monet meistä ovat samaa mieltä Ukrainan median kanssa.”

Gaptšenkon äiti on ukrainalainen, ja hänen sukunimensä on ukrainalainen.

”Maailmani tuhoutui 24. helmikuuta. Yksi läheisimmistä ystävistäni asuu Ukrainassa enkä ole pystynyt olemaan häneen yhteydessä yli kahteen viikkoon. Isäni on aivopesty propagandalla, emmekä voi siksi kommunikoida keskenämme. Olen syvästi surullinen.”

Gaptšenko asuu Moskovassa, mutta toivoo voivansa pian lähteä maasta pienen tyttärensä kanssa. 

”Olen Ukrainan puolella. En ole koskaan äänestänyt Putinia. En ole käynyt Krimillä vuoden 2014 jälkeen.”

Hän on ajatellut luopuvansa Venäjän kansalaisuudesta ja hankkivansa Ukrainan kansalaisuuden.

”Venäjän parhaat ihmiset ovat nyt jättämässä maan.”

Artikkelin kuvat on otettu Pietarissa maaliskuussa 2022.

Kommentoi Facebookissa