Taiteilija Teemu Mäki on kuvannut sukupuolta tutkivaa valokuvamuotokuvien sarjaa vuodesta 2003. Kuvasarjassa esiintyy miehiä, naisia, transihmisiä ja muita sukupuolia.
Sukupuoli on yhdistelmä siihen liitettyjä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Mäki kirjoittaa, että stereotyyppiset, ympäristön asettamat sukupuoliroolit ovat vankiloita. Ne rajoittavat yksilön persoonallisuutta ja mahdollistavat myös muiden olemisen rajoittamisen.
Binäärinen sukupuolijaottelu, joka tunnistaa sukupuoliksi vain miehen ja naisen, on puutteellinen. Suurin osa tieteellisestä sukupuolentutkimuksesta on päätynyt sille kannalle, että sukupuolia on käytännössä rajaton määrä.
Sukupuoli on liukuva käsite, jota pyritään usein ahtaamaan ennalta määriteltyjen sukupuoliroolien mukaiseksi. Kulttuurin tuottamista sukupuolten vankiloista voi kuitenkin vapautua ja rakentaa oman tapansa ilmaista sukupuolta itse. Jonkun sukupuoli voi olla jatkuvassa muutoksen tilassa, kun toisella se pysyy vuodesta toiseen samana.
Kuolemaa voidaan pitää olennaisesti sukupuoleen liittyvänä tekijänä. Ilman kuolevaisuutta ja elämän rajallisuutta meitä ei olisi sellaisessa muodossa kuin olemme nyt. Meistä on tullut sukupuolisia ja seksuaalisia olentoja, koska emme ole ikuisia.
Vanheneminen ja kuolevaisuus nousevat Mäen kuvista toisena tärkeänä teemana. Valokuvissa esiintyy eri-ikäisiä ihmisiä, ja niissä ajan kuluminen on vahvasti läsnä. Osa kuvista on lapsuuden aikojen arkistokuvia.
Mäki pohtii töidensä kautta paljon kulutuskapitalistista ihmiskuvaa. Siinä ihannekeho ja -identiteetti esitetään vahvana ja voittamattomana. Ajattelun taustalta voi löytää pohjattoman uskon ihmisen kehitykseen, jonka päämääränä on kuolemattomuus. Teoksen muotokuvat kuvaavat sen sijaan haurasta kehoa. Hauraus, kuolevaisuus, moraalinen epävarmuus ja moniminäisyys ovat jyrkässä ristiriidassa kaupallisen ihmiskäsityksen kanssa.
Valokuvat perustuvat Miten olla mies tai nainen tai jotain muuta? -kirjaan (Parvs 2021). Teoksia on ollut esillä monissa yhteis- ja yksityisnäyttelyissä.
