Lukuaika: 2 minuuttia

Sosiaalisen median algoritmit manipuloivat käyttäjiä ja voivat vääristää ajattelua

Sosiaalinen media muokkaa maailmaa. Sydänten ja tykkäyksien jakaminen on vain pintaraapaisu. Somella on myös syvä yhteiskunnallinen vaikutus. Algoritmien avulla sosiaalinen media addiktoi käyttäjiään.

Algoritmien tarkoitus on koukuttaa käyttäjä näyttöpäätteensä äärelle – mitä pidempään käyttäjä selaa somea, sitä enemmän hän katselee mainoksia, ja sitä enemmän alustan omistajat saavat mainostuloja. Tällaisia sosiaalisen median kanavia ovat muun muassa Facebook, Twitter, Youtube, Instagram ja TikTok.

Isot some-alustat muokkaavat algoritmejaan vähän väliä sen mukaan, millaisia sisältöjä niiden halutaan painottavan. Algoritmien toiminta on liikesalaisuus. 

Algoritmit vaikuttavat siihen, kuinka näemme maailman ja suhtaudumme kanssaihmisiin. Ne manipuloivat ajatteluamme. 

Algoritmien valtaa kritisoi esimerkiksi tietokirjailija Jaron Lanier teoksessaan 10 syytä tuhota kaikki sometilit nyt (Kustantamo S&S, 2019). Hän kutsuu sosiaalisen median mainonnan mekanismeja manipulaatioksi ja käytöksen muokkaukseksi. 

Lanierin mukaan vapaata tahtoa ei ole olemassa ja riippuvuuksia voi syntyä mihin tahansa toimintaan. Ihminen muokkaa omaa käytöstään muiden reaktioiden mukaan osana kommunikaation vastavuoroisuutta. Algoritmien aiheuttama riippuvuus ja ihmisten ohjailu ovat haitallista ja moraalitonta. Algoritmien avulla yritykset valjastavat palveluiden käyttäjät tuottamaan niille tuloja. 

Käyttäjä näkee sellaista sisältöä, joka sitouttaa hänet ruudun äärelle. Tämä tarkoittaa mahdollisimman huomiota herättävää ja vahvoja tunteita nostattavaa sisältöä totuudenmukaisuuden kustannuksella. Algoritmien tarjoamat sisällöt opastavat käyttäjää syvemmälle omaan kaninkoloonsa. 

Yhtä näkökulmaa voimistavat sisällöt voivat vääristää ajattelua. Lanier opastaa, että objektiivisemman kuvan maailmasta saa lukemalla myös sellaisia uutisia, jotka eivät täysin tue omaa maailmankatsomusta. Tämä onnistuu jättämällä sosiaalisen median suositukset väliin ja katsomalla uutisensa uutisvälineiden omilta sivuilta.

Ihmisten käytöksen kautta algoritmien kohdennetut sisällöt muokkaavat yhteiskuntaa. Algoritmi valikoi sisältöjä, jotka herättävät eniten huomiota. Joskus tämä tarkoittaa valeuutisten ja disinformaation korostumista. Samalla luotettava tiedonvälitys voi hukkua muihin sisältöihin. 

Ajankohtaisin esimerkki disinformaatiota levittävistä salaliittoteorioista on QAnon. Se ei ole järin järjestäytynyt liike, ja sen piirissä on monia erilaisia salaliittoteorioita. Liikkeen kannattajia on Suomessakin. QAnon on levinnyt esimerkiksi hyvinvointiin keskittyvissä piireissä, kuten sosiaalisen median joogaryhmissä. 

Tammikuussa 2021 Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin tukijat, mukana myös QAnonin kannattajia, tunkeutuivat väkivalloin kongressiin. He halusivat osoittaa tukeaan Trumpille tämän tappion jälkeen. Heistä Joe Biden oli voittanut vaalit vilpillisesti. 

Mellakka organisoitiin sosiaalisen median kanavilla ja pohjustettiin salaliittoteorioilla. Tapahtumat kongressissa johtivat vaatimuksiin sosiaalisen median tiukemmasta moderoinnista ja algoritmien avoimuudesta. 

Muita sosiaalisen median disinformaation levittäjiä ovat suurvaltojen tiedustelupalvelut, äärioikeiston nettivaikuttajat ja lääketieteen vastaiset “vaihtoehtoasiantuntijat”. Näiden ryhmien vaikutus näkyy myös Suomessa esimerkiksi rokotusvastaisuuden lietsomisena.    

Sosiaalisen median yhtiöt koettavat hillitä QAnonin ja muiden salalittoteorioiden sekä äärioikeiston kuohunnan leviämistä poistamalla salaliittoteorian ympärille syntyneitä tilejä, yhteisöjä ja kanavia. 

Twitter poisti Donald Trumpin henkilökohtaisen tilin palvelustaan, ja monet muutkin somekanavat ovat rajoittaneet hänen toimintaansa. Jo aiemmin suurimmat someyhtiöt poistivat kanaviltaan räikeimpiä disinformaatiota levittäviä agitaattoreita.

Somejättien rinnalle on noussut uusia kanavia, joissa vihapuhe on vapaata. Somekanava Parler oli yksi disinformaation levittäjien suojasatamista. Viime viikkoina Amazon lakkasi myymästä pilvipalvelussaan tilaa tälle äärioikeiston suosimalle sivustolle, ja sen sovellus poistettiin Googlen ja Applen kaupoista.

Gizmodo-teknologialehti uutisoi, että hakkerit ovat anastaneet Parlerin lähes koko sisällön. Lehden mukaan sivuston kehnon tietoturvan vuoksi hakkereiden oli helppo ladata Parleriin ladatut julkiset postaukset, kuvat ja videot. Sisältö on auttanut tunnistamaan kongressin vallanneita mellakoitsijoita.

Sosiaalinen media hyvinvoinnin tukena

Center for Humane Technology -järjestön (CHT) missiona on demokratiaa ja hyvinvointia tukeva sosiaalinen media. CHT neuvoo ihmisiä välittömiin ja pitkäaikaisiin muutoksiin sosiaalisen median käytössä.

Addiktiivisuuden ja selaamisajan vähentämiseksi järjestö neuvoo poistamaan alustojen antamat ilmoitukset. Jotta tiedonsaanti ei olisi vain suurten someyritysten jakojen kautta tulevien uutisten vallassa, he neuvovat tukemaan paikallista journalismia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjän kannattaa seurata uutisia myös alkuperäislähteistä ja medioiden kotisivuilta sen sijaan, että käyttäjä klikkailisi vain niitä uutislinkkejä, joita syöte suosittelee. 

Eettinen sovellus ei pyri addiktoimaan käyttäjäänsä, vaan applikaation tarjoama hyöty tai palvelu on tärkeintä. Sivuston mukaan eettisempiä applikaatioita ovat muun muassa käyttäjistään vähemmän dataa keräävä Signal-pikaviestiohjelma ja Marco Polo, jossa sisällöt jaetaan vain oman lähipiirin kanssa. CHT suosittelee myös sovelluksia, joiden avulla voi tarkkailla ruutuaikaansa. 

Pidemmällä aikavälillä CHT tavoitteena on muun muassa somejättien sääntely, samalla tavalla kuin esimerkiksi tupakkateollisuutta säännellään. Toinen tavoite on teknologia, joka perustuu yhteisön itse valitsemille arvoille. Se ei hyödynnä lajinomaisia heikkouksiamme, vaan se pyrkii yhdistämään ihmisiä ryhmien välisten konfliktien vahvistamisen sijaan.

Kommentoi Facebookissa