Lukuaika: 4 minuuttia

Romaninaiset rakentavat Valko-Venäjällä parempaa tulevaisuutta

Rusalina Konstantina, 24, on juuri valittu Valko-Venäjän romaninaisten verkoston johtajaksi. Konstantina on valmistunut painoteknisestä opistosta hyvin arvosanoin. Hän on menestynyt nuori nainen, joka työskentelee huonekaluliikkeen varajohtajana ja on parhaillaan palkkaamassa uusia työntekijöitä sen haarakonttoriin.

Diakonissalaitoksen Romaninaisten voimaa -hankkeesta hän hakee muun muassa tietoa siitä, miten voisi houkutella enemmän romaninaisia mukaan työelämään.

Konstantina menetti isänsä kuusivuotiaana munuaissairauteen. Isällä oli tapana aina sanoa, että Rusalina pääsee vielä pitkälle.

Nuori nainen korostaa olevansa poikkeus. Romaneista koulua käy Valko-Venäjällä vain 30 prosenttia ja romaninaisista vielä paljon vähemmän.

-Kouluun ei mennä, koska pidetään tärkeämpänä, että nuori nainen jää kotiin auttamaan perhettä. Siinä hyöty on suoraa, sanoo Diakonissalaitoksen ohjelmakoordinaattori Christina Nyback.

Koulumatka voi olla pitkä ja konstikas tai lapsi voi koulussa joutua kohtaamaan syrjintää. Hänellä voi olla kieliongelmia tai häntä kiusataan. Koulupuvut ja -tarvikkeet ovat liian kalliita. Tytöt menevät myös varhain avioliittoon ja alkavat saada itse lapsia.

Konstantina on poikkeus

–Olin tässä suhteessa onnekas, sanoo Konstantina. Pääsin kouluun ja sain stipendejä. Olen kokenut myös syrjintää. Esimerkiksi autokoulun opettaja pilkkasi minua. Hän epäili, mitä mustalaisnainen tekisi ajokortilla. Jos syntyy romaniksi, saa varautua siihen, että ihmisarvoaan on puolustettava jatkuvasti, hän kertoo.

–Kielteinen stigma on edelleen valtava ja bisnesmaailmaan itsensä työntäminen vaatii suurta sinnikkyyttä. Juuri tässä toivon apua Diakonissalaitoksen hankkeelta, kertoo Konstantina.

Diakonissalaitoksen kehittämispäällikkö Anca Enache on ollut mukana parantamassa Suomeen saapuvien siirtolaisromanien asemaa vuodesta 2008. Myöhemmin ulkoministeriön rahoituksen myötä tuli mahdollisuus luoda hanke Valko-Venäjälle, Ukrainaan ja Moldovaan.

-Sekä Moldovassa, Ukrainassa että Valko-Venäjällä työtä organisoivat romanien omat järjestöt, joita myös yllättäen löytyy kaikista maista, kertoo Enache.

Valko-Venäjällä esimerkiksi työskentelee kuusi romanijärjestöä, joista osa on naisten omia järjestöjä. Kaikissa maissa romaninaisten järjestöt tekevät myös yhteistyötä muitten naisjärjestöjen kanssa.

–Romanien ihmisoikeustilanne on kaikissa näissä maissa huono, mutta myös erilainen riippuen siitä, kuinka vahvaa on assimilaatio, kuinka vahvaa on ihmisoikeusliikehdintä ja millaiset yksilö- ja perusoikeudet ovat yleensä yhteiskunnassa, Enache kertoo.

Usein romanit eivät paljasta etnistä alkuperäänsä, koska eivät halua profiloitua romaneiksi syrjinnän pelossa. Esimerkiksi Valko-Venäjän romanien virallinen määrä on 10 miljoonan asukkaan maassa noin 10 000, mutta heitä on luultavasti kuusinkertaisesti, eli 60 000.

Voimahahmo kuoli koronaan

Koronaluvuista Valko-Venäjällä on vaikea saada tietoa, koska tilastoja ja rajoituksia ei ole tai jos on, niitä ei tässä epävakaassa tilanteessa noudateta.

Konstantin Bankovski, 64, menetti vaimonsa Ludmila Bankovskajan kahdeksan kuukautta sitten äkillisesti. Vaimolle nousi korkea kuume ja hänet kiidätettiin sairaalaan, mutta hän menehtyi. Hänellä oli korona.

Ludmila Bankovskaja oli kotikaupungissaan Vitebskissä merkittävä vaikuttaja ja kaupungin romaniorganisaation johtaja, ainoa nainen romanijärjestöjen johdossa koko maassa. Bankovskajan järjestö on yksi niistä tahoista, joiden kanssa Diakonissalaitos on yhteistyössä.

Nainen organisaation johtajana on romanijärjestöissä hyvin harvinaista ja juuri siksi Bankovskajan kuolema oli suunnaton menetys ennen kaikkea romaninaisille.

Aviomiehellä on suuri suru rakkaan ihmisen menettämisestä. Avioliitto kesti liki viisikymmentä vuotta ja oli loppuun saakka onnellinen.

Onneksi Konstantinin ja Ludmilan tytär Raisa aikoo jatkaa äitinsä työtä. Tyttären haaveena on perustaa oma yritys ja työllistää nimenomaan romaninaisia.

Mustaa perinnettä

Enache ja Nyback hymyilevät toisilleen. Taustalla vaalea seinä.
Diakonissalaitoksen kehittämispäällikkö Anca Enache ja ohjelmakoordinaattori Christina Nyback.

Raisa Bankovskaja joutui kokemaan yhden romaniperinteen mustista puolista, kun hänet kolmisen vuotta ryöstettiin morsiameksi.

mainos

–Olin tavannut poikaa vain muutaman kerran, enkä ollut suunnitellut avioliittoa. Pojan perhe ryösti minut ja aikoi pakottaa naimisiin. Isäni ja äitini taistelivat minut takaisin, hän kertoo. Myöhemmin Raisa meni naimisiin mieleisensä miehen kanssa ja hoitaa nyt kotona pieniä lapsiaan.

Isä Konstantin toi raskaana olevan tyttären ensimmäiseen koulutukseen ja on ollut täysillä mukana taustalla.

Konstantin Bankovski on kuitenkin hänkin poikkeus, sillä usein juuri miehet ovat vastaan, kun vaimo yrittää itsenäistyä.

Nybackin mukaan on tärkeää, että myös miehet saadaan mukaan hankkeeseen, koska heidän asenteensa vaikuttavat suoraan naisiin ja joko estävät tai edesauttavat naisten itsenäistymistä.

Mikä into ja rohkeus

Valko-Venäjällä vähemmistöt ovat vaarassa joutua etnisen profiloinnin, väkivallan ja kidutuksen kohteeksi. Ukrainassa ja Moldovassa on samantapaisia ongelmia. Romanit ovat usein työttömiä ja taloudellisesti heikossa asemassa, mutta myös perimmältään vihanmielisen suhtautumistavan kohteena.

–Meitä suomalaisia on hämmästyttänyt paikallisten romaninaisten voima ja into, sanoo Nyback. He ovat valmiita tarttumaan haasteisiin ja hyvin rohkeita. Juuri Konstantinan ja Bankovskajan kaltaisia naisia tämä hanke tarvitsee.

-On tärkeää, että eri maitten romaninaiset tapaavat toisiaan ja huomaavat, etteivät ole yksin ongelmineen. Toisten virheistä ja saavutuksista oppii eniten, sanoo Nyback.

-Koronasta on ollut se hyöty, että se on mahdollistanut etäyhteydet eri maiden romaninaisten välille. Yllättäen ne tuntuvat pelaavan! Nuoret naiset eri maissa ovat kiinnostuneita toistensa tavoista ratkaista päivittäisiä pulmia. Tämä ei ole tärkeää vain heidän itsensä kannalta vaan edesauttaa myös näiden yhteiskuntien muuttumista demokraattisemmiksi.

Kahden vuoden aikana naisten välille on muodostunut yhteyksiä, jotka toivottavasti jatkuvat projektin päättymisen jälkeen, Nyback sanoo. Mukana on noin 50 naista kustakin maasta.

-Keskustelujen aiheina ovat muun muassa tasa-arvo, ihmisoikeudet ja työllistyminen. Tapahtumia ja työpajoja on järjestetty netissä ja viime vuonna vietettiin Tyttöjen päivää sekä Romanien päivää koronasta huolimatta.

Romaninaiset ovat saaneet ammatillista koulutusta ja yrittäjyysvalmennusta, heitä on valmennettu esimerkiksi CV:n tekemisessä, avoimien työpaikkojen etsimisessä ja työhaastattelussa käyttäytymisessä.

Ensimmäisiksi pidätetään romanit

-Valko-Venäjällä ei voi puhua ääneen ihmisoikeuksista eikä voimaantumisesta, joten on puhuttava vaikkapa työllistymisestä, Nyback kertoo.

Valkovenäjällä ei myöskään tunneta työharjoittelujaksoja, joten keksittiin yhdessä, että yrittäjä palkkaa romaninaisia marjanpoimijoiksi ja saa vastineeksi apua kirjanpidossa.

Romaneja ei näe Valko-Venäjän opposition keulahahmoina. Syy on selvä, sillä ensimmäiseksi pidätetään romanit.

Juuri paraikaa yksi romanijärjestö taistelee oikeutta yhdelle mielenosoitukseen osallistuneelle ja sen jälkeen kidutetulle romanille.

Konstantin Bankovski on kuitenkin toiveikas.

–Nyt on kasvamassa uusi sukupolvi ja heidän lastensa elämä kahdenkymmenen vuoden päästä on varmasti parempaa kuin omamme, myös Valko-Venäjällä, sanoo neuvostoajankin kokenut Bankovski.

Rusalina Konstantina on hänkin luottavainen, ainakin pitkällä tähtäimellä. Hän aikoo edetä urallaan ja sitten myöhemmin perustaa perheen. Oma talo ja hyvä mies ja kaksi lasta, hän tiivistää. Hän uskoo, että se on mahdollista.

–Miksei olisi! Muillekin kuin minulle!

Kommentoi Facebookissa
  • 18.6.2021
  • Kirjoittanut voima