Suomen Luonnonsuojeluliitto SLL tyrmää puutarha- ja huonekasvituotteita valmistavan Biolanin väittämät, joiden mukaan kasvatusmullan sisältämän turpeen korvaaminen rahkasammaleella olisi ekologista. Yhtiön mukaan rahkasammalta nostettaessa suo säilyttää hiilivarastonsa ja biotooppinsa eli luontotyyppinsä.
“Ilmaston lisäksi on tärkeää ottaa huomioon biodiversiteetti”, SLL:n Pirkanmaan aluesihteeri Anne Hirvonen kommentoi.
Rahkasammaleen mukana nostetaan pintaturvetta, ja sammalta joudutaan hankkimaan soilta, jotka eivät ole olleet käytössä turvetuotannossa. Suon repiminen muuttaa sen hiilinielusta hiilen ja metaanin lähteiksi.
Suon ennalleen palautuminen kestää vähintään 30 vuotta, ja lajiyhteisöt muuttuvat todennäköisesti pysyvästi.
Ympäristönsuojelun kannalta ongelmana on myös viranomaisten tulkinta, jonka mukaan soiden kuorimiseen riittää vain maanomistajan lupa. Turpeennostolta laki edellyttää ympäristölupaa.
Vaikka rahkasammaleen ja pintaturpeen käyttö raaka-aineena ei ole suoalueille yhtä haitallista kuin turve, luonnonsuojelun tai ilmastonmuutoksen kannalta ne eivät ole kestäviä vaihtoehtoja.
Suurin osa Suomen suotyypeistä on uhanalaisia, ja niillä elää 280 uhanalaista lajia, joista valtaosa on hyönteisiä.
Tällä hetkellä kuluttajille ei ole juurikaan tarjolla ekologista kasvatusmultaa.
“Kierrätykseen perustuvat menetelmät olisivat hyviä, mutta ongelmahan on ollut, ettei sellaisia ole katsottu kannattavaksi edes kehittää, koska turve on ollut niin halpa ratkaisu”, Hirvonen pohtii.
Biojätteestä, nurmesta ja järviruo’osta voitaisiin tuottaa multaa kompostoinnin ja biokaasutuksen avulla.
Vain harva suomalainen tiesi multatuotteiden sisältävän turvetta, kävi ilmi Biolanin nettipaneelista. Ylivoimaisesti suurin osa, 75 prosenttia vastaajista, toivoi, että multatuotteet olisivat ympäristöystävällisesti tuotettuja.
