Jos ihmisiä kohtelee epäinhimillisesti, he käyttäytyvät epäinhimillisesti, Oregonin vankeinhuollon johtaja Colette S. Peters ymmärsi opintomatkallaan Norjassa. Ennen pitkiin tuomioihin ja ankarien rangaistusten pelotteeseen uskonut Peters muutti osavaltionsa vankilajärjestelmän Norjan tapaiseksi. Samalla rikoksenuusimistilastot laskivat maan alhaisimmiksi.
Norjan vankiloita pidetään maailman inhimillisimpinä. Niissä on tavoitteena totuttaa vangit mahdollisimman hyvin normaaliin elämään. Huumeidenkäyttäjien ohjelmat sekä taide- ja musiikkiterapia auttavat mielenterveyskuntoutujia. Vankeja autetaan löytämään työpaikka ja asunto jo ennen vapautumista. Rankaisun sijaan tavoitteena on, että vankilasta astuu ulos ihminen, joka voisi olla kuin kuka tahansa. Ihan kenen tahansa naapuri. Suurin osa vangeista haluaa kuntoutua, jotta voisi tehdä muutoksen elämässään.
Norjassa oli aiemmin samantapainen vankeinhuoltolaitos kuin Yhdysvalloissa. Se nojasi rangaistuksiin ja koviin turvallisuusjärjestelyihin. Silti se ei tuottanut niin sanotusti yhteiskuntakelpoisempia ihmisiä.
Väkivalta, huumeet ja korkeat rikoksenuusintatilastot olivat pakottaneet norjalaiset miettimään toisenlaista ratkaisua. 90-luvulta asti Norja on tehnyt töitä muuttaakseen vankilasysteeminsä rankaisulaitoksesta kuntoutuspohjaiseen malliin.
Yhdysvalloissa vankilat ovat tunnetusti kammottavia. Vankilajärjestelmä on maan häpeäpilkku, sillä USA:ssa vankiloissa viruu eniten ihmisiä väkilukuun suhteutettuna. Yli 2,2 miljoonaa amerikkalaista on telkien takana. Suurin osa näistä ihmisistä on vangittu huumetuomioiden takia. Tässä ryhmässä erityisesti afroamerikkalaiset miehet ovat yliedustettuina. Sanotaankin, että maan vankilat on rakennettu orjuushistorian jatkoksi.
Vankilat ovat usein yksityisessä omistuksessa, ja niiden on tarkoitus tuottaa voittoa.
Oloja vankiloissa pidetään väkivaltaisina ja epäinhimillisinä. Sallittua suurempi vankimäärä on ollut ongelmana esimerkiksi useissa Kalifornian vankiloissa. Vankien oikeuksia ajavan järjestön massakanteen jälkeen oikeus totesi ahtaiden vankiloiden rikkovan perustuslakia ja inhimillisen rankaisun määritelmää ja määräsi vankien määrää vähennettäväksi.
Yhdysvaltojen vankiloissa on paljon mielenterveyspotilaita, joiden tilannetta vangittuna oleminen ei paranna. Norjaan verrattuna Yhdysvallat käyttää pitkän ajan kuluessa enemmän rahaa vankeihin, sillä vangit kärsivät pidempiä rangaistuksia ja todennäköisemmin palaavat vankilaan saatuaan uuden tuomion.
Norjan rikosseuraamuslaitoksen hallituksen jäsenen Kim Ekhaugenin mukaan vangit jakaantuvat kolmeen ryhmään: ensimmäisessä ryhmässä on järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvat vangit, joiden käytöstä on hankala muuttaa. Toiseen ryhmään kuuluvat he, jotka kärsivät tuomionsa mukisematta eikä heitä sen jälkeen enää näe. Suurin ryhmä on kuitenkin ihmiset, joiden elämä kuluu vuorotellen vankilassa ja vapaalla. He päätyvät aina lopulta telkien taakse, sillä he eivät tiedä miten muuttaisivat opittua käyttäytymismallia. Nämä ihmiset tarvitsevat apua muuttaakseen elämäntapaansa. Tähän ryhmään Norjan rikosseuraamuslaitos haluaa erityisesti kiinnittää huomiota.
Oregonin vankeinhuollon johtaja Peters vaikuttui Norjassa erityisesti vankilassa vallitsevasta auttamisen halusta.
“Vieraillessani Holdenin vankilassa koin kaksi ahaa-hetkeä. Vankilan ympäristö ja henkilökunnan hyvinvointi kiinnittivät huomioni. Yhdysvalloissa käytetään paljon rahaa siihen, että vankilat näyttävät ulospäin hyviltä. Kun kulkee vankilan ohi, siihen ei kiinnitä huomiota. Norjassa taas vankila tehdään näyttämään sisältäpäin viihtyisältä, se ikään kuin mallintaa yhteiskuntaa. Holdenissa vankilan puutarha näytti kuin benediktiiniläiseltä luostarilta, vehreältä ja kauniilta. Tajusin heti, että tässä stressaavassa ympäristössä on tärkeää olla tällainen luonnon oma rauhoittumispaikka.“
Yhdysvalloissa vankiloissa satsataan turvajärjestelyihin, mutta Norjassa vankiloista tehdään yhteisöjä. Erityisesti henkilökunnan hyvinvointi vakuutti Petersin.“Oregonissa vankilassa työskentely oli niin kuluttavaa, että puolentoista vuoden aikana tehtiin neljä työntekijää teki itsemurhan. Ymmärsin, että Norjan mallin mukainen kulttuuri tuo turvallisempia vankiloita sekä turvallisemman yhteiskunnan.”
Oregonissa pyritään nyt toteuttamaan Norjan kolmea perusperiaatetta: turvallisuuden tunnetta, terveydenhuoltoa ja hyvää ruokaa.
Turvallisuuden tunne koskee sekä henkilökuntaa että vankeja. Se on ihmisen perustarve, ja ilman sitä on vaikea ajatella tulevaisuutta ja parempaa elämää. Hyvällä hoidolla ihmisen ei tarvitse keskittyä sairauksiinsa tai paranemiseen, vaan hän pystyy ajattelemaan omaa kuntoutustaan. Hyvä ruoka on tärkeää, sillä ilman sitä ajatukset ja teot alkavat pyöriä pelkästään ruoan ympärillä.
Peters on innoissaan hyvistä tuloksista ja rakennutti vastíkään Oregonin vankilaan zen-puutarhan, jossa voi käydä hengähtämässä. Jopa vankien mielestä se rauhoittaa mieltä.
“Eräältä vangilta sain palautetta, että zen-puutarhassa hän sai ensimmäisen kerran ajateltua rauhassa sitä, millainen ihminen hän haluaa olla. Hän ymmärsi, että hänen ei tarvitse olla kusipää.“
Yhteisön tuki on tärkeää ja nyt paikalliset ovat keränneet puoli miljoonaa dollaria vankilan olojen parantamiseen. Vapaaehtoiset ovat tuoneet luontoa vankilaan istuttamalla sinne puita. “On mahtavaa kuulla puiden lehtien humina. Tällainen ihan tavallinen asia on tärkeää. Luonto puuttuu edelleen monista vankiloista”, sanoo Peters.
Tulevaisuudessa Peters aikoo jatkaa työtä paremman vankeinhuollon puolesta. “Tavoitteeni on, että vähemmän vankeja palaa laitoksiin. Pyrin myös siihen, että henkilökunta ei vaihdu niin usein, vaan että heille on luotu turvallinen ja hyvä työpaikka. En halua, että työntekijät kuolevat 58 vuoden iässä, joka on keskiarvo vankilassa pitkään työskennelleille ihmisille.”
Eri puolilla Yhdysvaltoja on vähitellen alettu herätä vankeinhuollon ongelmiin. Yhä useammasta vankilasta, kuten Philadelphiasta, North Dakotasta, San Fransiscosta ja New Yorkista on tehty opintomatkoja Norjaan tutustumaan maan vankilatoimintaan.
