Reilu sata vuotta sitten itsenäinen Suomi haki paikkaansa ja tapaansa olla. 1800-luvun loppupuoliskolla hahmottunut idea nykyisenkaltaisesta kansallisvaltiosta on monin tavoin mainio, mutta se on tuonut myös murhetta maailmaan. Kansallisvaltion ja sen alueella elävien alkuperäiskansojen edut ja oikeudet ovat usein ristiriidassa keskenään. Tämä ristiriita on nähtävissä ympäri maailmaa, myös Suomessa.
Yli sata vuotta sitten tehtiin linjauksia, jotka vaikuttavat yhä tänäänkin saamelaisten asemaan. Suomalaiset harvemmin mieltävät kolonialismin historian olevan osa Suomen historiaa, mutta Suomen valtiota voi perustellusti kuvailla siirtomaaisännäksi omien rajojensa sisällä.
”Suomi repi meidät irti maastamme ja riisti oikeutemme siihen. Suomi hyväksikäytti ja raiskasi, pyyhki muistomme, historiamme”, saamelainen taiteilija-aktivisti Jenni Laiti linjaa.
”Kolonialismi toi kulttuuriassimilaation ja pakkomuutot. On kestänyt kauan saada takaisin edes osa menetetystä, ja yhä tilanne on se, että menetämme itsestämme palan palalta.”
Taide on mahdollista nähdä itseisarvoisena, taiteena taiteen takia. Taiteen voi myös nähdä työkaluna, jonka tarkoitus on muuttaa näkijänsä ja kokijansa ajatukset ja ehkä jopa maailmaa. Mutta onko tuo työkalu taidetta, jos työkalua käyttää aktivisti?
2000-luvun muuttuvassa mediaympäristössä ja yhteiskunnassa aktivistit ovat löytäneet lukuisia uudenlaisia tapoja ja kanavia ajaa asiaansa. Toisinaan voi olla järkevää tehdä propagandakuvastolla leikitteleviä kuvia sosiaalisessa mediassa jaettavaksi. Toisinaan voi myös olla perusteltua järjestää mielenosoituksia siellä, missä yleisönä ovat vain metsän eläimet – ja valokuvaaja. Ehkä nämä taiteenmuotoiset teokset kannattaa myös viedä museoon.
Kaikki oheiset kuvat sijoittuvat jonnekin taiteen ja aktivismin ristiaallokkoon.
Näiden teosten määritteleminen puhtaasti taiteeksi tai pelkästään aktivismiksi olisi virhe. Ne voivat olla yhtä aikaa kahta eri asiaa, eivätkä tarkoitukset himmennä toisiaan. Ei tarvitse miettiä, mihin lokeroon mikäkin teos putoaa.
Lokeroimista olennaisempaa on katsoa sitä, mitä teoksien tekijöillä on ollut sanottavana.
VUOSTÁ! VASTAAN! -näyttely Mikkelin taidemuseossa 21.2.–10.5. Kirjoittaja on Voiman toimittaja ja näyttelyn kuraattori.