Vähemmistökieliaktivisti Arina Vanujto: ”Ihmiset oppivat uutta Instagramissa”

Kuka?

Vähemmistökieliaktivisti Arina Vanujto

Ikä: 17 vuotta

Asuinpaikka: Labytnangi, Jamalin Nenetsia, Venäjä

Opiskelee: Viimeistä vuotta lukiossa.

Tästä ei tingi: Kurinalaisuudesta ja sitkeydestä.

Terveiset muille nuorille: Kuuntele itseäsi, älä anna periksi ja usko, että kaikki onnistuu!

Instagram: arinavanuyto

 

Venäjällä Länsi-Siperiassa asuva Arina Vanujto, 17, on nenetsi ja ylpeä siitä. 

Nenetsit ovat suomalais-ugrilainen kansa. Heitä on arviolta 45 000, ja heistä vain vähän yli puolet puhuu nenetsin kieltä.

Arina toivoo, että nenetsiä puhuvat ihmiset eivät kadottaisi kieltään vaan käyttäisivät sitä aktiivisesti. Keväällä 2019 hän keksi, miten voisi itse vaikuttaa asiaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Arina alkoi julkaista Instagramin tarinoissa päivityksiä, joissa puhuu nenetsiä ja opettaa sitä seuraajilleen. Hän uskoo, että näin voi kannustaa ihmisiä.

Hänen metodinsa on toisto. Kun ihmiset selaavat päivityksiä ja törmäävät jatkuvasti johonkin toistuvaan tietoon, vähitellen tieto jää mieleen. Näin hän päätteli.

Ja kyllä, metodi toimii, ainakin Arinan tekemän minitutkimuksen mukaan. Hän julkaisi nenetsinkielisiä sanoja Instagramissa. Kolmen kuukauden päästä hän julkaisi ne uudestaan ja kysyi seuraajiltaan, mitä ne tarkoittavat. Monet tiesivät!

”Jopa ne, jotka eivät ole nenetsejä, vastasivat oikein, koska olivat seuranneet minua. Se oli siistiä!” 

Arina Vanujto suunnittelee päivityksensä yksin, mutta toisinaan hän pyytää apua muilta nenetsiä osaavilta.

Ainoa vaikeus liittyy murteisiin. Arinan puhuman taz-murteen sanat ovat erilaisia kuin esimerkiksi jamalin murteen sanat. Joskus toista murretta puhuvat eivät ymmärrä Arinan puhumaa kieltä ja väittävät Instagramissa, että hän puhuu väärin.

Heille hän vastaa, että kielessä on eri murteita ja myös murteelliset ilmaisut ovat oikeita.

Arina ei vielä tiedä, kuinka kauan hän aikoo jatkaa nenetsi-aktivismiaan. Lähitulevaisuudessa hän keskittyy kouluun. Hän haluaa suorittaa lukion viimeiset kokeet hyvillä arvosanoilla ja sen jälkeen hakea yliopistoon. 

Joka tapauksessa hänestä on ollut hienoa, että hän on voinut omalta osaltaan lisätä vähemmistökielen arvostusta. Ainakin hänen seuraajansa ovat alkaneet kiinnittää enemmän huomiota etniseen identiteettiinsä ja ymmärtävät nyt entistä paremmin, miksi kielen säilyttäminen on tärkeää.

Tämä artikkeli on osa Rauhanpuolustajien ja Rauhankasvatusinstituutin hanketta ”Nuoret ja rohkeat -tarinoita aktivismista”. Hanke on rahoitettu EU:n tuella osana Fingon hallinnoimaa Frame, Voice, Report -rahoitusta. Artikkelin sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida katsoa missään olosuhteissa heijastavan Euroopan unionin kantaa.

Kommentoi Facebookissa

Avatar
  • 29.4.2020
  • Kuvat Jar M.T.