Tilien hakkerointia, henkilötietojen levittelyä, viestien lähettelyä työnantajalle. Naisiin kohdistuva viha on digitalisoitunut. Julkisesti puhuvia naisia yritetään vaientaa verkkovihan avulla varsinkin, jos he puolustavat näkyvästi naisten tai marginalisoitujen ryhmien oikeuksia. Myös vammaisilla, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla ja rodullistetuilla ihmisillä on suurempi riski joutua vihakampanjoinnin kohteeksi.
”Kyse ei ole kuitenkaan vain näkyvistä poliitikoista, bloggaajista ja toimittajista. Myös vaikkapa naisurheilijoihin kohdistuu vihakampanjoita verkossa”, Naisten Linjan hankepäällikkö Louna Hakkarainen sanoo. Hän johtaa Turv@verkko-hanketta, joka alkaa ensimmäisenä Suomessa tarjota erikoistuneita tukipalveluita digitaalista väkivaltaa kokeville naisille.
”Hankkeen aikana tullaan järjestämään verkossa tapaavia vertaistukiryhmiä, jossa voi jakaa kokemuksia. Meille voi lähettää anonyymin kirjeen, johon vastaamme. Käynnistämme myös chat-palvelun ja auttavan puhelimen, jossa voi keskustella sellaisen sosiaalityöntekijän kanssa, jolla on erityisosaamista”, Hakkarainen luettelee. Hänen mukaansa hanke tekee yhteistyötä myös tietoturva-asiantuntijoiden kanssa.
Monet naiset kokevat digitaalista väkivaltaa myös parisuhteessa tai eron yhteydessä. Naisten Linja käynnisti jo aiemmin palveluita heidän tukemisekseen. Naiset kertoivat digitaalisen vainoamisen aiheuttamasta ahdistuksesta ja pelosta. ”Väkivalta on väkivaltaa myös verkossa, ja siitä toipuminen vie aikaa. Fyysisen väkivallan lisäksi myös henkinen väkivalta jättää vakavia seurauksia. Sen tunnistaminen on Suomessa vielä hataralla pohjalla.”
Oikeusministeriössä onkin parhaillaan valmisteilla naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma. Sen yhtenä painopisteenä ovat uudet, teknologian mahdollistamat väkivallan muodot.
Digitaalisen väkivallan tekijä on kansainvälisten selvitysten mukaan useimmiten mies. Se johtuu osittain siitä, että teknologinen osaaminen jakautuu epätasaisesti sukupuolten välillä. Naisten Linjan aiemmassa selvityksessä tuli esille, että vainoajat käyttivät kumppaniensa puutteellista IT-osaamista hyväkseen: kumppanin puhelimeen oli esimerkiksi asennettu vakoiluohjelma. Naisille halutaankin keskusteluavun lisäksi nyt tarjota keinoja ”digitaalisten itsepuolustustaitojen” kuten tietoturvaosaamisen parantamiseen.
”Vastuu väkivallasta on kuitenkin aina sen tekijällä”, Hakkarainen muistuttaa.
Lisää aiheesta Naisten Linjan sivuilla: https://www.naistenlinja.fi/turvaverkko