Palautetta Ylelle: hävittäjähankintoja arvioidaan hävittäjälentäjän lasit päässä

Yhdysvaltalainen F-16 -hävittäjä on yksi maailman menestyneimpiä hävittäjiä. Se on ollut käytössä 25 maan ilmavoimissa.

Ylellä 28.5.2020 julkaistu Eero Mäntymaan kirjoittama artikkeli ”Miksi tuhlaisimme rahamme hävittäjiin, jotka Venäjä kuitenkin ampuisi sodassa heti alas? Seitsemän kysymystä hävittäjähankinnoista” edustaa esimerkillisesti vallitsevaa suomalaista keskustelua sotilaallisista asioista ja turvallisuuspolitiikasta. Juttu on tyyppiesimerkki suomalaiseen yhteiskuntaan syvään juurtuneesta kyseenalaistamattomasta militarismista. Erityisesti se paljastaa HX-hävittäjähankkeen kohdalla ilmi tullutta turvallisuuspoliittisen keskustelun kapeutta, vaihtoehdotonta välttämättömyyspuhetta, jopa sidonnaisuuksien leimaamaa yksipuolista asiantuntijakeskustelua.

Jutun otsikointi antaa ymmärtää, että tekstissä ote Suomen valtion kaikkien aikojen kalleimpaan hankintaan olisi kriittinen. Toimittaja nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä, kuten sen miksi hankinnat ovat välttämättömiä, miksi juuri 64 konetta ja mitä käyttöä miehitetyillä koneilla nykyisessä tilanteessa on – mutta valitsee kysymyksiin yhtä näkökulmaa edustavat vastaajat.

Asiantuntijoiksi hävittäjähankintojen tarpeellisuutta (tai jutun omin sanoin välttämättömyyttä)  käsittelevään juttuun on valittu neljä miestä, joista yksi sotilastaustainen henkilö puolustusministeriöstä ja kolme analyytikkoa eri ajatushautomoista. Yksikään heistä ei edusta kriittistä suhtautumista tai tutkimusta, vaan he nojaavat avoimen militaristiseen näkökulmaan. Jokainen haastateltu suhtautuu myötämielisesti HX-hävittäjähankkeeseen ja hankintoja haastavat näkökulmat loistavat poissaolollaan. Myös haastateltavien argumentaation taso on heikkoa ja ajattelutapaa paljastavaa, erityisesti Douglas Barrien kohdalla, joka puhuu trumpilaisin yksinkertaistuksin esimerkiksi, että vanhassa kunnon sodankäynnissä ”räjäytellään asioita ja tapetaan ihmisiä”.

Yhtä lailla ongelmallista on odottaa hanketta luotsanneelta ja luonnostelleelta entiseltä ilmavoimien komentajalta, prikaatikenraali Lauri Puraselta mitään muuta kuin suunniteltujen hävittäjähankintojen puolustamista. Ei ole mitenkään yllättävää, että hävittäjäkonsultti vastaa 64 koneen olevan täysin välttämättömiä Suomen puolustuskyvylle. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, VTM Charly Salonius-Pasternak perustelee niin ikään hävittäjien tarvetta sotastrategialla ja nojaa asevarustelun kannattajien logiikkaan, jossa varustelu toimii ennaltaehkäisevänä uhkana. Kokonaan pois jäävät rauhantutkimukselliset näkemykset, jotka kyseenalaistavat asevarustelun lähtökohtana sodan ehkäisylle ja turvallisuuspolitiikalle. Mainos (teksti jatkuu alla)

Juttu ei ole journalistisesti tasapainoinen, saati rahtuakaan kriittinen. Se saa hävittäjähankinnat näyttämään rationaaliselta ja neutraalilta päätökseltä, vaikka sotilaalliseen voimaan sijoittamisessa on aina kyse arvoista, uskomuksista ja ihanteista. Asehankinnat edistävät sotilaallisia arvoja, joiden kulmakivenä on sotavoimien erityisasema yhteiskunnassa. Militaristinen yhteiskunta perustelee asehankintoja viholliskuvien avulla, priorisoimalla väkivallan ratkaisuna turvattomuuteen sekä kuvittelemalla sotilaallisen koneiston merkkinä valtion kehittyneisyydestä. Ylen uutinen ei millään tavalla haasta sitä militaristista ajattelumallia, joka oikeuttaa ja rationalisoi asekauppaa, päinvastoin. Lisäksi jutussa tulevat hyvin esiin monet hävittäjähanketta leimanneet piirteet: sidonnaisuudet, asevalmistajiin kytköksissä olevien konsulttien valta ja se, että hanketta muotoilleet sotilastahot itse perustelevat julkisuudessa hankkeen välttämättömyyttä.

Jutun kirjoittaja Eero Mäntymaa twiittaa kirjoittamansa jutun lukijakunnan koostuvan pääasiassa miehistä ja kysyy, miksi naisia ei kiinnosta turvallisuuspolitiikka ja asehankinnat. Voisiko syynä olla keskustelun yksipuolisuus? Teksti on hävittäjäkauppoja kannattavien miesten näkökulmia toistava, miesten kirjoittama, voimankäytön välttämättömyyttä kyseenalaistamaton juttu hävittäjähankintoja kannattaville miehille.

Yleisradion uudessa strategiassa mainitaan, ettei Yle journalismissaan asetu osapuoleksi käsittelemissään asioissa. Juttua vaivaa vahvasti varsin kiistanalaisessa asiassa erilaisten näkökulmien huomiotta jättäminen. Peräänkuulutamme avointa ja tasapuolista otetta hävittäjähankintoihin maamme johtavassa mediassa, tämän yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittävän hankkeen suhteen. Nyt Mäntymaan juttu onnistui lähinnä toimimaan suomalaisen vahvasti miltarisoituneen turvallisuuskeskustelun kirkkaana tyyppiesimerkkinä.

Noora Kotilainen, VTT, tutkijatohtori, Maanpuolustuskorkeakoulu
Susanna Hast, YTT, tutkijatohtori, Teatterikorkeakoulu, Taideyliopisto

Mainos (teksti jatkuu alla)

Kommentoi Facebookissa
Avatar
  • 2.6.2020
  • Kuvat Wikipedia Commons