Kiistelty Soklin kaivoshanke uhkaa Itä-Lapin herkkää luontoa ja poronhoitoa

Sokli on yksi harvinaisista jäljellä olevista yhtenäisistä erämaa-alueista, joita Euroopassa on enää jäljellä alle 1% maanosan pinta-alasta. Alueella on kuusi luonnonsuojelualuetta, uun muassa Urho Kekkosen kansallispuisto, Värriön luonnonpuisto, Tuntsan erämaa ja Ainijärven lehtojensuojelualue. Kuvassa Nuorttijoen kanjoni.

Itä-Lapissa sijaitsevalla Savukoskella paikalliset asukkaat ovat huolissaan norjalaisen Yaran suunnitteleman fosfaattikaivoksen ympäristövaikutuksista. Fosforia sekä sulfaatti- ja natriumsuoloja sisältävät jätevedet on tarkoitus laskea Kemijokeen. Venäjän puolelle laskevan Nuorttijoen saastumisen on puolestaan pelätty tuhoavan kokonaan joen alkuperäisen taimenkannan. Fosfori on yksi pahimpia vesistöjen rehevöittäjiä.

Yara, joka omistaa nykyisin entisen valtionyhtiö Kemiran, on yksi maailman suurimmista lannoiteyhtiöistä. Yhtiö lupaa hankkeen työllistävän pysyvästi 2000 henkeä, mutta vastustajat suhtautuvat siihen epäillen.

Soklin erämaa-alueella sijaitsee kuusi luonnonsuojelualuetta, tunnetuimpana Urho Kekkosen kansallispuisto. Massiivinen 60 neliökilometrin kaivosalue peittää alleen suojellut Kemijoen ja Nuorttin alkulähteet. Toteutuessaan kaivos jakaisi myös Suomen suurimman paliskunnan kahtia ja vaikeuttaisi poronhoitoa merkittävästi.

Lisäksi yhtiö aikoo hakata lämpölaitoksensa tarpeisiin 200 000 kuutiometriä puuta kaivoksen ympäristöstä sadan kilometrin säteellä. Puumäärän polttaminen tuottaisi ilmakehään 120 miljoonaa kiloa hiilidioksidia sekä muita kasvihuonekaasuja. Kymmenien metrien korkuisten sivukiviläjitykset sisältävät radioaktiivisia aineita, uraania ja toriumia, jotka puolestaan saastuttaisivat luonnon vuosisadoiksi.

Kaivosta vastustava Sokli erämaana -liike kerää nimiä adressiin ”Soklin kaivoshanke on haudattava” adressit.com -sivustolla.

Kommentoi Facebookissa
Antti Kurko
  • 5.11.2020
  • Kirjoittanut Antti Kurko
  • Kuvat Anna-Reeta Talvensaari