Maanantaina alkanut viides #StopHatredNow2020 -tapahtuma sisältää aikaisempien vuosien tapaan alustuksia, paneeleja ja workshoppeja. Ne käsittelevät taidekenttää herätteleviä feministisiä, anti-rasistisia ja ylipäänsä osallisuuden laventamiseen liittyviä teemoja. Mukana on myös runoutta ja tanssin keinoin tapahtuvaa virtuaalista kohtaamista.
”Tapahtuma on alusta, jossa taide- ja kulttuurialojen toimijat opettelevat yhdessä ylittämään suomalaisen taidekentän homogeenisyyden ja valkoisuuden”, tiivistää tapahtuman pääjärjestäjä UrbanApan toiminnanjohtaja Sonya Lindfors.
Koronan takia tämän vuoden tapahtuma on siirretty nettiin.
”Viime vuonna yleisötilaisuudet tavoittivat 500-700 osallistujaa. On vaikea sanoa miten ajankohtainen digiuupumus vaikuttaa vain netin kautta tapahtuvaan osallistumiseen. Aiempaan tapaan leikkaamme kyllä live-aineistosta myös myöhemmin netissä katsottavissa olevia koosteita”, kertoo Lindfors
Tämän vuoden tapahtuman alaotsikko New Standards viittaa taiteen tekemiseen liittyvien rakenteiden päivittämiseen.
”Se oli päätetty tietenkin jo ennen koronan ilmaantumista, mutta sopii se hyvin siihenkin. Epidemia ja siitä johtuneet rajoitukset ovat olleet taidekentälle valtava shokki, johon taideinstituutiot eivät ole onnistuneet reagoimaan erityisen hyvin. Minusta se paljastaa taidekentän haasteet, freelancerien turvattomuuden ja isompien taideinstituutioiden raskauden. Kun perustoiminta on pysähtynyt, olisi mahdollisuus palata perusasioihin ja kysyä miten taidekenttä voisi tukea erilaisia tekijöitä paremmin, mitä oikeasti on taiteilijana työskenteleminen nykyään ja mikä on taiteen merkitys.”
Koronakriisissä Lindforsia kiinnostaa erityisesti perusturvallisuuden horjuminen.
”Vertaan sitä siihen, miten nuorempana saattoi kokea olevansa voittamaton, mutta sitten kun eteen on tullut isompi ja pysäyttävämpi vamma, ovat asiat alkaneet tuntua hauraammilta ja toisella tavalla ymmärrettäviltä. On vaikea sanoa, miten katsomme taidetta ja toisiamme tämän kaiken jälkeen.”
Koreografina tunnetun Lindforsin camouflage-teoksen ensi-illan piti olla huhtikuussa.
”Kun tekee taidetta vapaalla kentällä muiden friikkujen kanssa, isommat prosessit voivat viedä vuosia. Sitten kun kaikki siirtyy tulevaisuuteen on pakko miettiä suurin osa asioista uudestaan – ei vähiten se miten maailman muutos vaikuttaa teoksen aikaan sidottuihin teemoihin. Turhautumisen äärellä kuitenkin lohduttaa, että kyse on globaalista kriisistä, jossa kaikilla on sama tilanne.”
Digitaalisten ja kirjallisten esillepanomuotojen vahvistumisen keskellä Lindfors kantaa erityistä huolta esittävän taiteen tilanteesta.
”Samalla minulla on pelko, että taloustaantuma voi myös vaikuttaa erilaisuuden sietokykyyn ja siihen mitä ylipäänsä yhteiskunnassa halutaan tukea. Rajat ovat nyt kiinni konkreettisestikin. Myös taidemaailma saattaa muuttua konservatiivisemmaksi ja kokeilevampi jäädä sivuun.”
Omalla kohdaltaan hän näkee taiteen tekemisen ja taiteen rakenteista puhumisen välisen eron häilyvänä.
”Oikeastaan kaikessa mitä teen on kyse valtasuhteista ja merkityksellisyydestä. Niiden kannalta voi kysyä sitä mitä voi tavoittaa tanssilla, mitä julkaisulla tai esimerkiksi radiohaastattelulla tai festivaalilla. Koreografialla voi tehdä jotain, mutta ei kaikkea. Stop Hatred Now -tapahtumien ideana on saattaa ihmisiä yhteen siinä samassa ydinasiassa mitä muutenkin teen. Ja on tärkeä toimia yhdessä muiden kanssa.”
#StopHatredNow2020 netissä 15.5. asti.
Katso ohjelma: www.stophatrednow.fi
Lue myös aikaisempi Sonya Lindforsin haastattelu Tanssi hegemonian haudalla.
