Elokuvaohjaaja Claes Olsson iloitsee Rikinkeltaisen taivaan kuvausten uudesta käynnistymisestä

Kesäkuun lopun helteisenä päivänä parisenkymmentä toimittajaa ja kuvaajaa parveilee Katajannokan kasinon edessä olevalla laiturilla. Siihen kiinnitettyjen luksusveneiden keskeltä aukeaa näkymä parinkymmenen metrin päässä häärävän kuvausryhmän tekemisiin. Ohjeita ja niiden kuittauksia sinkoilee molemmilla kotimaisilla kielillä.

Tässä tehdään Kjell Westön Rikinkeltainen taivas -teokseen perustuvaa elokuvaa. Ökyveneen kannella tapahtuvassa kohtauksessa mies lyö toiselta juomapullon kädestä ja hyppää ilmeisen tuohtuneena veneestä laiturille.

Kun otos on purkissa, hymyilevä ohjaaja Claes Olsson tallustelee sivustaseuraajien luo. Hän kertoo, että nähdyssä tilanteessa ollaan vuodessa 2002,  jolloin tarinan keskeinen henkilö Alex on päätynyt sukunsa yrityksen johtajaksi. Samalla hänen suhteensa lapsuuden ystäväänsä on muuttunut dramaattisesti.

”Raha on tullut heidän väliinsä”, Olsson tiivistää.

Rikinkeltainen taivas on Kjell Westön kolme vuotta sitten ilmestynyt romaani, jossa päähenkilönä näyttäytyvä kirjailija muistelee elämänhistoriaansa erityisesti suhteessa yläluokkaiseen Rabellin sukuun kuuluviin sisaruksiin, Alexiin ja Stellaan.  Jälkimmäinen on myös hänen ensirakkautensa.

Itselleen tyypilliseen tapaan Westö rakentaa romaanistaan tarkkoja yksityiskohtia vilisevän epookin. Niiden kautta hän jälleen kerran peilaa erityisesti suomenruotsalaisten piirien sisäisiä luokkajännitteitä.

Tämän lähtökohdan takia on erityisen luontevaa, että kirjasta tehdyssä elokuvassa puhutaan ruotsia.

”Voi tosiaan olla tarpeen muistuttaa siitä. että kaikki suomenruotsalaiset eivät omista huvijahtia tai asuntoa Eirassa”, naurahtaa laiturikahvilan pöytään istahtanut ohjaaja Olsson. Samalla hän myöntää, että auringon paahde antaa kuvatulle porvarilliselle pönötykselle paremmat puitteet kuin Suomen kesää toisinaan monimuotoistava räntäsade.

Muilta osin ulkoiset olosuhteet eivät ole olleet elokuvalle kaikkein onnekkaimmat. Koronarajoitusten alettua huhtikuussa tuotanto oli jo käynnissä. Elokuva-alalla kuvausten keskeyttäminen tarkoittaa asioiden pakollista uudelleen järjestämistä ja taloudellisia menetyksiä.

”Yhteistyö Ruotsin suuntaan kävi vaikeaksi ja osa jo tehtävään lupautuneista näyttelijöistä joutui perumaan osuutensa. Toisaalta esimerkiksi yksityisasuntoihin sovittuja kuvauspaikkoja oli pakko vaihtaa tartuntauhkien takia”, huokaa Olsson.

Westön alkuteoksessa tärkeitä teemoja ovat myös ihmisen muistin valikoivuus sekä eletyn todellisuuden ja sen kuvaamisen välinen suhde. Kirjassa ne kietoutuvat menneisyydestään ”edellistä totuudenmukaisempaa” teosta kirjoittavan kirjailijan näkökulmaan. Tuntuu kuin Westö tässä määrittelisi uudestaan suhdettaan romaaniinsa Leijat Helsingin yllä (1996).

Mainos (teksti jatkuu alla)

71-vuotiaan konkariohjaaja Claes Olssonin ensimmäinen pitkä elokuva Elvis kissan jäljillä (1987) oli sekin vahvasti omaelämänkerrallinen. Siinä Olssonin itsensä esittämä elokuvaohjaaja yrittää saada elämää otteeseensa päivittämällä suhdettaan kommuuni- ja ihmissuhdehistoriaansa.

Olsson myöntää, että myös Westön tarinassa monet paikat ja asetelmat tuntuvat itsellekin tutulta. Samalla hän vakuuttaa ikää kertyneen jo sen verran, että ohjaamisen etäisyyttä omaan elämään on helppo hallita.

”Mutta olen kyllä miettinyt pitäisikö tarjota jonnekin omasta elämästäni kirjailija Karl Ove Knausgårdin tyyliin tehtyä 10-osaista sarjaa”, hän vitsailee.

Viime joulukuussa Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä ensi-iltaan tuli Juhana von Baghin ohjaama teatterisovitus Rikinkeltaisesta taivaasta. Siinä muistojen ja todellisuudessa koettujen tapahtumien välistä jännitettä kuvattiin siten, että kirjailijan nykyhetkessä elävä keski-ikäinen hahmo ja hänen nuoruuden minänsä ovat näyttämöllä osin yhtä aikaa.

Olssonin ohjaamassa elokuvassa eri aikatasot lomitetaan elokuvassa tavanomaisempaan tapaan eli leikkaamalla.

”Muut ratkaisut olisivat ehkä olleet yleisön kannalta vaikeita ja toimisivat lähinnä jos tehtäisi kokeilevaa taide-elokuvaa. Sanoin kyllä Juhanalle, etten varmuuden vuoksi mene katsomaan teatteriesitystä ennen kuin kuvaukset ovat ohi. Ettei tule kopioitua vahingossa mitään.”

Claes Olsson ohjaama Rikinkeltainen taivas tulee ensi-iltaan keväällä 2021. Elokuvan käsikirjoituksen ovat tehneet Olsson ja Erik Nordberg. Sen pääosissa esiintyvät Nicke Lignell,  Linda Zilliacus, Tom Rejström, Sannah Nedergård, Pekka Strang ja Wilhelm Enckell.

Juhana van Baghin ohjaama ja Michael Baranin dramatisoima teatteriesitys jatkaa Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 22.8. alkaen.

Kommentoi Facebookissa

Tuomas Rantanen