Covid fan tutte -ooppera syntyi tyhjän päälle pudonneiden oopperalaulajien yhteistyöstä

Kansallisoopperan piti esittää tänä syksynä Wagnerin ooppera Ringin toinen osa Valkyyria. Mutta koska Wagner tarvitsee ison orkesterin, koronaepideman tähden se siirrettiin tammikuulle.

Taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi valitsi sen sijaan esitettäväksi version Mozartin oopperailoittelusta Così fan tutte. Uuden teoksen otsikoksi muovautui Covid fan tutte ja libreton kirjoittajaksi Paasikivi pyysi kirjailijaa ja kolumnistia, ooppera-asiantuntija Minna Lindgreniä.

”Olen iloinen, että sain tilauksen kaikkien kevään menetettyjen töiden tilalle. Myös jokainen oopperan laulaja on freelancer. Jos jotkut putosivat tyhjän päälle, niin freelancerit.”

Oopperan suunnittelu alkoi käytännön seikoista: kuoroa ei ole, ja orkesteri on pieni. Musiikki on Mozartin Così fan tuttea kahta kohtausta lukuun ottamatta.

”Olen tehnyt työtä käskettyä eli takonut tekstiä koronasta. Lähdin musiikin tunnelmasta, keksin juonen ja henkilöt sekä sanoitin valitsemani musiikin uudestaan”, Lindgren kertoo.

Lindgren teki tiivistä yhteistyötä kapellimestari Esa-Pekka Salosen, ohjaaja Jussi Nikkilän ja koko tuotannon kanssa. Mozartia voi soittaa pienellä orkesterilla, jossa ei ole isoa jousistoa eikä kaikkia puhaltimia. Resitatiivit eli puhelauluvälikkeet jätettiin pois.

Kevät oli hiljaista aikaa, joten teosta lähdettiin tekemään innokkaasti. Nuotisto kirjasi Lindgrenin sanoittamat nuotit koko orkesterille ja laulajille. Myös puvustamo, lavastamo, valosuunnittelu, näyttämötekniikka, pukijat, maskeeraajat; koko koneisto sekä taiteilijat; laulajat, näyttelijät ja tanssijat ovat osallistuneet koronateokseen erityisellä asenteella ja poikkeuksellisella aikataululla.

Ooppera alkaa siitä, että laulajat yrittävät esittää Wagneria, mutta heidät pakotetaankin laulamaan Mozartia. ”Teoksen alkupuolella lauletaan kvintetto eli äänessä on yhtä aikaa viisi laulajaa. Tästä sitten syntyikin hallituksen tiedotustilaisuus”, kuvailee Lindgren.

Mainos (teksti jatkuu alla)

”Kaikessa voi olla komiikkaa, mutta pilkkaa en ole tähän teokseen liittänyt. Osa lavakomiikasta tulee siitä, ettei teoksessa ole näyttelijöitä vaan laulajia, siksi esittäjiltä vaaditaan pientä itseironiaa.”

Hyvänä esimerkkinä on kansainvälinen tähtisopraano Karita Mattila, joka saatiin produktioon mukaan, koska taiteilija joutui keväällä jäämään Suomeen karanteeniin. Mattila tulee lavalle Despinan roolissa tähtisopraanona, myöhemmin vanhuksena, joka lähteekin juhlimaan glitter-asussaan. Lindgrenin libretossa vanhempi nainen ei ole tutiseva huivipää, vaan vapaa tekemään mitä haluaa.

Lindgren on kirjoittanut uusia kohtauksia, joissa musiikki ja tunnelmat ovat samat kuin alkuperäisessä partituurissa, mutta henkilöt ja tilanteet ovat uudet. Lindgren korostaa, että kohtausten täytyy olla harmoniassa musiikin tunnelman kanssa. Näyttämöllä voidaan olla samanaikaisesti sekä valheellisia että uskottavia. Vain näin syntyy hyvä dramaturgia.

Teos kuvaa kokemuksia, jotka yhdistävät meitä ihmisiä koronan aikaan: ”Nämä oudot tilanteet, joihin ajauduimme, kun työt hävisivät ja lapset jäivät kotiin. Ja 70-vuotiaat luokiteltiin vanhuksiksi, joten heitä ei saanut edes tavata.”

Laulajien roolien kylkeen luotiin kolme yllätyshahmoa: Covid, Rajapintapäällikkö ja itse Mozart. Rajapintapäällikkö on puherooli, jonka Lindgren kirjoitti resitatiivien sijaan. Covid-epidemiaa puolestaan esittää tanssija. Lopussa ei olekaan enää selvää, kuka on terve ja kuka sairas, kuka näkee ja mitä. Onko Covid harha, taudin vai hulluuden oire?

Jotkut luulevat, että ooppera on raskasta ja vakavaa

Oopperan historiassa teoksia on aina muuteltu ja tehty vähän toisin, Lindgren selvittää. Mutta legendaaristen kapellimestarien Arturo Toscaninin ja Herbert von Karajanin myötä saapui puritanismin aika. Ensimmäistä kertaa oltiin tilanteessa, jossa teoksiin ei saanut koskea eikä muuttaa. Edes tenoria ei saanut enää taputtaa uudestaan lavalle laulamaan aariaansa.

Vaan nyt on jälleen esittäjien aikakausi. Lindgrenin mielestä taitava esittäjä saa tehdä teokselle lähes mitä vain, jotta se puhuttelisi tämän päivän ihmistä. Philharmonia-orkesterin ylikapellimestari ja San Franciscon sinfoniaorkesterin musiikillinen johtaja Esa-Pekka Salosen auktoriteetilla Covid onkin tehty kunnolla toisin. ”On tärkeää minulle kirjoittajana, että laulajat innostuvat ja tykkäävät siitä, ja kyllä siltä vaikuttaa.”

Kansallisoopperalla on Lindgrenin mukaan tietoinen tavoite palvella monipuolisesti musiikkidraaman potentiaalista yleisöä. Ja nyt on mahdollisuus näyttää. Lindgren tähdentää lisäksi, että musiikki on tunnepuolen herkistäjä ja psykologinen tunteen kieli, joka vaikuttaa syvimmissä aivojen osissa. Niille, jotka luulevat, että ooppera on raskasta ja vakavaa, ja tunteja kestävät tarinat kertovat käsittämättömistä historiallisista olennoista, Lindgren vakuuttaa, että nyt ei näin ole. ”Covid on hauskaa ja kevyttä ja sitä, mitä olemme kaikki kokeneet. Tätä teosta saa arvostaa tai paheksua.”

Kommentoi Facebookissa
Avatar
  • 31.8.2020
  • Kuvat Päivi Nikkilä