Noin kahdeksan vuoden ajan internetissä on muhinut musiikinlaji, joka pyrkii herättämään kuulijassaan ristiriitaisia tunteita. Lajin ytimessä on kritiikki ajan henkeä kohtaan sekä vastakohdat. Kun genren teos tarjoilee pessimismiä, herättelee se samalla tulevaisuuden uskoa, huolestuneisuus on yhdistetty huojennukseen ja surrealismi on nivottu realismiin. Tyylillisesti vaporwave palaa menneisyyteen, mutta tekee sen paljastaakseen nykyisen ja tulevan. Vaporwave herättelee positiivisia tuntemuksia kyseenalaistaakseen niiden perustan.
Maailmalla vaporwave-skene on aktiivinen, mutta Suomessa genren edustus on vielä niukkaa. Turkulainen Tony Vesalainen perusti tämän vuoden alussa Cityman Productionsin, joka on Suomen ensimmäinen vaporwaveen keskittyvä levy-yhtiö.
“Vaporwave sai oikeastaan alkunsa Macintosh Plus -nimisen artistin vuonna 2011 ilmestyneestä levystä Floral Shoppe. Nykyään vaporwaven vaikutus näkyy selkeästi isojen artistienkin kuvastoissa, muun muassa saksalaisen Digitalism-yhtyeen kappaleessa Glow”, Vesalainen avaa.
Tyylilajille on muodostunut olemassaolonsa aikana tekijöille yhteisiä suuntaviivoja ja tunnuspiirteitä. Vesalainen kuvailee vaporwaven maalailemaa skenaariota sellaiseksi, jossa kapitalismi on pilannut ihmisen tulevaisuuden. Tyylilajissa palataan 80- ja 90-lukujen nostalgiaan, juppikulttuuriin sekä uskomuksiin kapitalismin ja teknologian auvoisuudesta. Mainoskuvaston yltiöpositiivisuus kätkee alleen huolia ihmisen vieraantumisesta digitaalisessa maailmassa. Vaporwave kuvaa tulevaisuutta palaamalla ajassa taaksepäin retrofuturismin keinoin hieman kuin cyberpunk.
Meno ei ole kuitenkaan pelkkää synkistelyä. Sisälle mahtuu Vesalaisen mukaan myös hyväntuulista musiikkia muun muassa future funkin alagenren alla. Vaikka kyse on tosissaan tuotetusta musiikista, on se samalla myös vitsailua. Pettymyksiä kapitalismiin kanavoidaan ironiaksi ja irvailuksi.
“Irvailun kohteina on muun muassa kerskakulutus, ihmisen, tekoälyn ja teknologian suhde sekä teknologian pariin pakeneminen. Hyvä kritiikki on paljastavaa: se näyttää asian sellaisena, miten asia on. Vaporwave on surrealistista, mutta tällä tavoin myös hyvin realistista”, Vesalainen pohtii.
Vaporwave-musiikki pyrkii myös luomaan mielikuvia musiikin “tapahtumapaikoista”. Vesalainen nostaa esimerkeiksi värikkään trooppiset rantamaisemat tai yölliset, neon-värien kyllästämät kaupunkimiljööt. Useat artistit etenkin mallsoft-alagenressä luovat kokemusta kauppakeskuksessa oleilusta.
Vaporwave imitoi sitä musiikkia, jota ei kuunnella, vaan johon törmätään hisseissä, auloissa ja kaupoissa.
Vaporwaven juuret ovat laajassa kattauksessa eri musiikkityylejä. Vaikutteita ammennetaan muun muassa jazzista, mainos- ja hissimusiikista eli muzakista, 80-luvun voimaballadeista, videopelimusiikista ja loungesta. Vaporwave-kappaleet koostetaan usein lähes kokonaan sampleista, eli toisista kappaleista lainatuista ääninäytteistä. Sampleja hidastetaan, pätkitään ja muokataan sekä yhdistellään toisiinsa. Pyrkimyksenä on luoda samaan aikaan nostalgista ja futuristista äänimaisemaa.
“Vaporwave voi olla hyvin yksinkertaistakin. Kappale voi perustua mainosmusiikista tehtyyn 15 sekunnin sampleen, jota toistetaan läpi kappaleen keston. Tämä on omanlainen kannanottonsa “sarjatuotantona nopeasti roskaa” -kulttuurille”.
“Vaporwavessa on aina jotakin hirveän tuttua, mutta hidastetut ihmisäänet kertovat, että jotain on selkeästi vialla. Saundissa on jotain outoa, jotain saastaista. Vaporwave imitoi sitä musiikkia, jota ei kuunnella, vaan johon törmätään hisseissä, auloissa ja kaupoissa”, Vesalainen kuvailee.
Vaporwave pyrkii tekemään kapitalismin abstraktiudesta jotain selkeää ja käsinkosketeltavaa.
Myös visuaalinen taide liittyy kiinteästi vaporwaveen. Useat lajin artistit tuottavat musiikin lisäksi myös visuaalisesta sisältöä kappaleidensa tueksi. Niissä leikitellään muun muassa läntisen sivilisaation symboleilla roomalaisista patsaista tietokonefontteihin ja vhs-nauhojen visuaaliseen kohinaan. Väripaletti koostuu eri puhkipoltetuista violetin, vaaleanpunaisen ja sinisen sävyistä. Muotokieli leikittelee geometrialla. Tyylisuunnan auditiivinen ja visuaalinen ilmiasu on yhteydessä genren yhteiskunnalliseen sanomaan.
“Vaporwave pyrkii tekemään kapitalismin abstraktiudesta jotain selkeää ja käsinkosketeltavaa. Vaporwave näyttää kapitalismilta olematta sitä. Estetiikka kytkeytyy suoraan kapitalismia koskeviin aiheisiin. Huomionarvoista on se, että vaporwaven kuvastosta puuttuu ihminen”.
Nettimeemin mukaan vaporwave on kuollut. Genren varsinaisen kuoleman sijaan väite mukailee ironisesti lajin ajatusmaailmaa. Punkista tutun fraasin tavoin vaporwave on kuollut, koska se on saanut arvoa kapitalistisessa järjestelmässä. Vaporwaven vaikutusvaltaisuus ja lisääntynyt näkyvyys täten kumoavat vaporwaven vastakulttuurista asemaa. Vesalainen kutsuu vaporwavea osuvasti digitaalisen aikakauden punk-ilmiöksi.
“Vaporwave syntyi kapitalismista kapitalismin kritiikiksi. Kapitalismi sulauttaa sisäänsä kaikki kritiikin ainekset. Vaporwaven sulautuminen järjestelmään tarkoittaa sitä, että genre on kuollut. Mutta samaan aikaan genre voi paremmin kuin koskaan”, Vesalainen naurahtaa.
Vesalaisen luotsaamaan Cityman Productions -levy-yhtiön riveihin on kiinnitetty tähän mennessä neljä artistia, joista yksi on Vesalainen itse. Vesalainen tuottaa omaa musiikkiaan artistinimellä Cityman 900.
“Levy-yhtiöni pyrkii tekemään kasetteja ja muita erikoisempia julkaisuja. Ensimmäinen julkaisumme, Akira Mallin Optical Outlet -albumi julkaistiin Sega -kotelon muodossa”.
Vesalainen kutsuu uudemmista virtauksista ammentavaa tuotantoansa vaihtelevasti nimillä vaporwave 2.0 ja post-vaporwave. Nimitykset tulevat siitä, että Cityman 900 ei käytä musiikissaan lainkaan sampleja. Artisti kuitenkin pitäytyy genren perusestetiikassa. Kuvastossa pyörivät edelleen geometriset muodot ja roomalaiset patsaat. Vesalainen pyrkii jonain päivänä elättämään itsensä musiikilla, mutta ei rikastumaan.
“Tavoitteeni ei ole mikään 80-luvun romanttinen klisee artistista, joka kiitää suihkukoneella ympäri maailmaa. Minulle riittää vaikka se, että saan musiikkini avulla maksettua laskut ja ostettua ruokaa”.
